"Lapsityövoima on hyvä asia. Ilman sitä lapset joutuisivat kadulle"

Myytti 15. Kepa vastaa sitkeimpiin köyhyys- ja kehitysmyytteihin.

Lapsen oikeuksien sopimus kieltää teettämästä lapsella työtä, joka haittaa tämän opintoja tai vahingoittaa terveyttä ja kehitystä.(1) Silti arviolta 168 miljoonaa lasta joutuu tekemään juuri tällaista haitallista ja rankkaa työtä.(2) Eniten lapsityövoimaa hyödynnetään edelleen maatalouden parissa, loput raatavat kaivoksissa, kotiapulaisina, työpajoissa ja pahimmillaan prostituoituina tai sotilaina.

Lapsityöstä puhuttaessa pitää erottaa kaksi asiaa: tämä yllä kuvattu haitallinen lapsityö ja sitten lasten tekemä työ, joka ei vahingoita lasta tai estä tämän koulunkäyntiä. Esimerkiksi Unicef ei tuomitse kevyttä työtä, jota lapset saattavat tehdä kotona, perheen viljelmillä tai pienessä perheyrityksessä – kunhan työ ei ole ristiriidassa lapsen hyvinvoinnin kanssa.(3)

Joissain tapauksissa köyhien perheiden on pakko lähettää lapset töihin vaikkapa sen tähden, että tehtaat palkkaavat mielellään lapsia, näille kun tarvitsee yleensä maksaa vähemmän kuin aikuisille. Muun muassa lainsäädännöllä ja kampanjoinnilla voidaan taistella tällaista toimintaa vastaan. Lapsityön vastaisessa toiminnassa pyritään etsimään lapsille kevyempiä askareita ja tarjoamaan koulutusta – ei heittämään heitä tehtaista kaduille.

Yleensä myönnetään, että riittävän vanhojen lasten osallistuminen taloudelliseen toimintaan voi olla positiivistakin, kyllähän Suomenkin maaseudulla lapset ovat kautta aikain osallistuneet maataloustyöhön. Lapsille on silti taattava heille kuuluvat ihmisoikeudet, samoin kuin mahdollisuus ilmaiseen koulunkäyntiin.

(1) Unicef: Yleissopimus lapsen oikeuksista, 1989

(2) ILO: Marking progress against child labour - Global estimates and trends 2000-2012

(3) Unicef: Lapsityö (tarkistettu 1.9.2017)