"Määrän sijaan pitäisi panostaa kehitysyhteistyön laatuun"

Myytti 10. Kepa vastaa sitkeimpiin köyhyys- ja kehitysmyytteihin.

Arvostettu kehitystutkija ja ekonomisti Jeffrey Sachs on laskenut, että äärimmäisen köyhyyden poistaminen 20 vuodessa maksaisi 175 miljardia vuodessa. Summa on vähemmän kuin yksi prosentti maailman rikkaimpien maiden tuloista.(1)

Määrällä on siis todellakin lasketusti merkitystä. Korkealaatuisinkaan kehitysyhteistyö ei vähennä köyhyyttä, jos sen määrä ei riitä. Köyhyyden vähentämisen näkökulmasta kehitysyhteistyön määrää ja laatua ei voi kuitenkaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Kehitysyhteistyön vaikutusta köyhyyteen lisää sekä määrän kasvu että laadun parantuminen. Suomi on sitoutunut YK:ssa tälläkin hetkellä maksamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön, mutta tällä hetkellä maamme yltää vajaaseen 0,4 prosenttiin.(2)

Myös laadun eteen on tehty viime vuosina yhä suurempia ponnistuksia, vaikka tehtävääkin vielä riittää. Viime vuosina Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuutta arvioivat raportit ovat painottaneet, että Suomen avun tehoa syö etenkin hajaantuminen liian moneen projektiin ja maahan.(3) Pienen maan tulisi keskittyä pääprojektimaihinsa ja harvempiin projekteihin.

Kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa, jonka tavoitteiden saavuttamista seuraa ulkoministeriö sekä monet ulkopuoliset toimijat. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä, jossa tosin koko Suomen kehitysavun mittakaavassa liikkuvat melko pienet rahat, laadun parantamiseen on keskitytty viime vuosina erityisen voimakkaasti. Kepakin järjestää järjestöille vuosittain useita kursseja, jotka tähtäävät kehitysyhteistyön laadun parantamiseksi.

(1) YK: No poverty: Why it matters, 2015

(2) Ulkoministeriö: Kehitysyhteistyön määrärahat (tarkistettu 1.9.2017)

(3) Yle: Selvitys: Suomen kehitysapu on hajaantunut liian pieniksi puroiksi, 2015