"Hankkeet kaatuvat, kun auttajat lähtevät"

Myytti 7. Kepa vastaa sitkeimpiin köyhyys- ja kehitysmyytteihin.

Se aika, jolloin traktoreita lähetettiin pelloille ruostumaan, on onneksi jo ohi, koska virheistä otetaan opiksi niin meillä kuin muuallakin.

Kehitysyhteistyö keskittyy nykyisin toimiin, joita köyhien maiden ihmiset pitävät itse tärkeinä. Kehitysyhteistyön alkuaikoina paikalliset ihmiset eivät kehityshankkeisiin juuri osallistuneet, mutta nykyään tunnustetaan, että köyhät ihmiset ovat asiantuntijoita omien tarpeidensa määrittelemisessä. Hankkeiden kestävyyden kannalta on oleellista, että he saavat osallistua hankkeisiin niiden kaikissa vaiheissa ongelmanmäärittelystä ja suunnittelusta loppuarviointiin.

Avunantajamaiden ja kansainvälisten järjestöjen toiminnassa on otettu käyttöön myös uudentyyppisiä avustusmuotoja. Rahoittajat voivat sopia vastaanottajien kanssa yhdessä vaikkapa kokonaisen toimintasektorin, esimerkiksi maatalouden kehittämisestä kokonaisuutena, ja laittavat rahansa yhteen, jotta saadaan aikaan enemmän vaikutuksia.

Yksittäisissä hankkeissa köyhissä maissa on edelleen ymmärrettäviä jatkuvuusongelmia, sekä valtiollisella että kansalaisjärjestöpuolella. Monissa kansalaisjärjestöhankkeissa keskitytäänkin nykyään kouluttamaan paikallisia järjestöjä kirjanpidossa, hallinnossa ja varainhankinnassa, jotta nämä voivat suomalaistuen päättyessä jatkaa toimintaansa laajemmalla rahoituspohjalla.