Kehitysyhteistyötilastot

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoite lähestulkoon saavutettiin vuonna 2014, mutta vuonna 2016 tehdyt suuret leikkaukset romahduttivat tason.

Vuoden 2016 leikkaukset

Vuonna 2015 laaditun hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja vähennetään 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen koko hallituskauden ajaksi. Lisäksi 130 miljoonan euron osuus lahja-avusta siirretään laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan yritysten kautta kehitysmaihin Finnfundin kautta.

Leikkaukset kohdistuivat niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja ovat siis suuruudeltaan 330 miljoonaa euroa. (Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat varsinaiseen ja viralliseen - tai muuhun - kehitysyhteistyöhön. Ks. näiden eroa selittävä uutinen.)

Vuodelle 2016 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön oli alunperin suunniteltu käytettäväksi noin 815 miljoonaa euroa. Leikkausten jälkeen maksatukset tippuivat käytännössä noin 605 miljoonaan euroon, ja vuoden 2017 arvio oli 528 miljoonaa.

Hallitus on myös päättänyt lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön, mikä vähentää kehitysapuun käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonaa euroa.

Prosentuaalisesti eniten leikattiin monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, noin 56 prosenttia. Maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä leikattiin noin 37 prosenttia ja järjestöjen kehitysyhteistyöstä 43 prosenttia.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja kehitystiedotukseen on vuodelle 2017 varattu 65 miljoonaa euroa. Järjestöjen rahoitus pienenee 49 miljoonalla eurolla. Leikkausten vaikutuksista järjestöihin kerrotaan Kepan tuottamassa "Vähemmällä vähemmän" -julkaisussa.

Vuodelle 2018 hallituksen talousarvioesitys esittää kehitysyhteistyöhön yhteensä 886,3 miljoonaa euroa, josta 546,3 miljoonaa menisi varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. ​Tämä vastaisi noin 0,38:a prosenttia bruttokansantulosta.

Suomalaisen kehitysavun historia

YK asetti vuonna 1970 teollistuneiden maiden julkisista varoista maksettavan kehitysavun tavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi ilmaisi jo silloin tukensa ja vahvisti neljä vuotta myöhemmin ensimmäisessä kehitysyhteistyön periaateohjelmassaan tavoittelevansa YK:n asettamaa rajaa.

Suomi pääsi hetkellisesti tavoitteeseen 1990-luvun alkupuolen laman siivittämänä, kun bruttokansantulo romahti. Sen jälkeen tavoitetaso notkahti alas, ja vasta viime vuosina se on uudelleen rakentunut kohti 0,7 prosentin tasoa. Vuonna 2014 käytiin hetkellisesti jo 0,6 prosentissa, kun määrärahoja jouduttiin siirtämään poikkeuksellisen paljon edelliseltä vuodelta.

Vuonna 2015 toteutuneet kehitysyhteistyömaksatukset olivat 1164,3 miljoonaa euroa, ja ne vastasivat 0,56 prosenttia bruttokansantulosta.

Vuonna 2016 aloitetut rajut leikkaukset pudottavat tason jatkossa huomattavasti alemmaksi. Ulkoministeriö arvioi, että lähivuosina kehitysavun taso tulee olemaan keskimäärin 0,39 prosenttia bruttokansantulosta.

Lisää tietoa kehitysyhteistyön historiasta saa Rauli Virtasen kirjasta "Kaivoja köyhille? Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet" ja Juhani Artton julkaisusta "Kohti kumppanuutta - Kuinka Suomi oppi tekemään kehitysyhteistyötä 1965-2005" (pdf).

Lähteet ja kehitysyhteistyön tilastot

Ulkoministeriö raportoi kehitysavusta vuosittain OECD:lle ja julkaisee myös kehitysyhteistyön määrärahat -sivuillaan kattavasti tietoa Suomen avun määrästä, koostumuksesta ja kohteista.