Mielenosoittajia Helsingissä. Kuva: Juha Metso / Kepan arkisto.
Kuva: Juha Metso Kepa

Kehitysrahoitus

Kaiken kehitysrahoituksen ja kehitysyhteistyön on tähdättävä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.


Laadukas kehitysyhteistyö lisää ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan ja muuttaa yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi. Historiallisen suuren humanitaarisen kriisin, taloustaantuman, ruokakriisin ja ilmastonmuutoksen vuoksi kehitysapua tarvitaan enemmän kuin koskaan. Merkitsevää on nimenomaan yhteistyö, jota kehityskysymysten parissa tekevät niin valtiot kuin kansalaisjärjestöt. Myös kansainvälisillä järjestöillä kuten YK:lla on tärkeä rooli kehityshaasteiden ratkomisessa.

Kehitysyhteistyö ei yksin riitä, mutta se on edelleen tärkeää erityisesti kaikkein köyhimpien auttamiseksi. Kehitysavun lisäksi on tärkeää varmistaa, että myös muut rahavirrat tukevat vastuullista ja kestävää kehitystä. Vakaampi ja vauraampi maailma on kaikkien etu.

Kyse on arvovalinnoista: tavoitteena kehitysapu 0,7 prosenttiin

Suomi ja muut rikkaat valtiot ovat YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti luvanneet käyttää kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan (bktl). Suomessa 0,7-tavoite on vahvistettu myös hallitusohjelmassa. Sitoumuksesta kiinni pitäminen on arvovalinta. Suomi ei voi väittää olevansa globaalia vastuuta kantava ja ihmisoikeuksien toteutumista ajava maa ilman tekoja. Riittävä ja ennustettava rahoitus on kestäviä tuloksia tuottavan kehitysyhteistyön edellytys.

Suomen nykyinen hallitus on kuitenkin kuitenkin leikannut dramaattisesti kehitysyhteistyön määrärahoista (katso kehitysyhteistyötilastot). Vuonna 2015 ilmoitetut leikkaukset kohdistuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja ovat suuruudeltaan 330 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hallitus päätti kevään 2016 kehysriihessä 25 miljoonan vuosittaisistä lisäsäästöistä kehitysyhteistyöhön vuodesta 2018 alkaen. Järjestöjen rahoitus pienenee 49 miljoonalla eurolla eli 43 prosentilla. Kokonaisuudessaan kehitysavun taso on jäämässä tällä hallituskaudella keskimäärin noin 0,39 prosenttiin bruttokansantulosta.

Hallitus on myös päättänyt lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kansainvälisiin kehitys- ja ilmastotoimiin. Tämä vähentää kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisessa 0,7 prosentin tasolle on kyse poliittisesta tahdosta, ja Kepa kokoaa suomalaisia kansalaisjärjestöjä vaikuttamaan tavoitteen saavuttamiseksi. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo täyttäneet 0,7-sitoumuksensa. Muita 0,7-tavoitteen saavuttaneita maita ovat Britannia, Saksa ja Luxemburg. Myös Suomi voisi halutessaan olla osa tätä edistyksellisten maiden joukkoa.

Lue lisää Kepan kehitysyhteistyökannanotoista ja tutustu kansainvälisiin rahoituskokouksiin.