Vieraskolumni

Ydinaseaikakauden militarismi

Ihmiskunta ei ole oppinut Hiroshiman tuhosta, vaan kehitys on kulkemassa kohti militarismin voittoa ja ydinsodan hyväksymistä, kirjoittaa professori Jouko Jokisalo.
Jouko Jokisalo
5.8.2003

Ihmiskunta siirtyi 6.8. 1945 kello 8.16.02 tietämättään uutteen historialliseen tilanteeseen atomipommin räjähtäessä Hiroshiman yllä. Noin 100 000 kaupunkilaista, joista 95 000 oli siviilejä, kuoli silmänräpäyksessä.

Hiroshima merkitsi tuhoamisen muotoa, joka toteutettiin ei-totalitaarisen valtion toimesta ilman pakkokuljetuksia ja keskistysleirejä. "Jumalallisten" pommien liekkimeressä menehtyneistä Hiroshiman ja Nagasakin asukkaista tuli toisen maailmansodan loppuvaiheen turhia ja atomipommin tuhovoimaa testaavan ihmiskokeen ensimmäisiä uhreja.

Ydinase merkitsi teknologian syntymistä, jolla ihmiskunnalla on mahdollisuus tuhota itse itsensä. Albert Einstein ilmaisi syntyneen tilanteen vuonna 1946 seuraavasti: "Tänään atomipommi on perin pohjin muuttanut tuntemamme maailman, ja näin ollen ihmisrotu on löytänyt itsensä uudenlaisesta asuinsijasta, johon sen täytyy mukauttaa ajattelunsa... Tulevan ajattelun täytyy estää sodat."

Poliitikot, armeijan johtohenkilöt ja siviiliväestön suurin osa eivät kyenneet näkemään sodan uutta laadullista luonnetta ydinaseaikakaudella. "Olemme käyttäneet pommia lyhentääksemme sotaa... Pyydämme Jumalalta, että hän johtaisi meidät käyttämään asetta Hänen tarkoituksensa mukaisesti", kommentoi Yhdysvaltain presidentti Truman pommin pudottamista. Neuvostoliiton diktaattori J.W. Stalin tokaisi amerikkalaiselle sanomalehtimiehelle vuonna 1946: "Atomipommit ovat heikkohermoisten ihmisten säikyttelyä varten, ne eivät voi ratkaista sodan kohtaloa."

Kylmän sodan mielettömyyttä kuvaa hyvin Hiroshiman atomipommin lentäjän, Claude Eatherlyn, kohtalo. USA:n sotilasviranomaisten määräämät psykiatrit pakkointernoivat hänet Wacon rintamamiesten mielisairaalaan 1950-luvun lopulla. Kuitenkin mielisairaalaan suljettu Eatherly ymmärsi oman kokemuksen pohjalta ihmiskunnan kriisin paremmin kuin vallassa olevat poliitikot. Hänen mukaansa ihmiskunta oli kriisissä, joka vaati "koko arvojärjestelmämme ja uskollisuusvelvoitustemme täydellistä uudelleenarvioimista".
 

Yhteisymmärryksen 1980-luvulta barbarian 1990-luvulle



"Käyttäisimme mieluimmin atomipommia", totesi Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixon vielä Vietnamin sodan aikaan. Vasta 1980-luvun alkupuolella päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että näkemys sodasta politiikan jatkamisena toisin keinoin ei vastaa ydinaseaikakauden realiteetteja. Tätä realismia edusti mm. Varsovan liiton poliittinen deklaraatio tammikuulta 1983: "Kaikki ajatukset, voittaa ydinsota, pilkkaavat jokaista järkeä.Ydinasesodassa, jos sellainen syttyisi, ei voisi olla voittajia."

Presidentti Reaganin hallinnon yksi silloinen päästrategi, Colin S. Gray, uneksi mielipuolisesta voitosta ydinsodassa tuona aikana. Hänelle ydinsota oli "rationaalinen". Grayn mielestä voittoisasta ydinsodasta ei voida puhua, "jos...olisi pelättävissä 100 miljoonan ihmisen tappio". Mutta ydinsota, jossa USA:n tappiot olisivat ainoastaan 20 miljoonaa, oli Grayn mielestä "voittoisa".

1980-luvulla syntyi tietynasteinen yhteisymmärrys sodan mielettömyydestä ydinaseaikakaudella. Kylmän sodan päättyminen herätti toiveet historian lopusta ja aseiden muuttumisesta auroiksi. Kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Ihmiskunta on valinnut militarismin ja väkivallan tien.

Vuodesta 1997 sotilaalliset konfliktit ovat lisääntyneet. Vuosituhannen vaihteessa oli käynnissä 35 sotaa. Niiden näyttämönä on ollut 'peri feria', mutta toisaalta sotiin ovat osallistuneet ydinasevallat USA, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska, Pakistan, Israel ja Intia.

Politiikan ja ihmismielen militarisoituminen on merkinnyt 1990-luvulla barbarismin kasvua. Persianlahden sota teki väkivallasta ja sodasta kansainvälisessä politiikassa oikeutetun ydinaseaikakaudella. Jugoslavian hajoamissodat ja Kosovon sota ovat merkinneet "sotilaallisen humanismin" läpimurtoa. Pasifismi ajattelusuuntauksena on heitetty historian roskakoriin. Nykyisin "hyvän sodan" nimissä propagoidaan väkivaltaa lähes ainoana mahdollisuutena ratkaista kansainvälisiä konflikteja.

Koko maailmaa järkyttänyt terrori-isku 11.9.2001 ja Yhdysvaltain presidentin Bushin julistama "21. vuosisadan ensimmäinen sota" ovat vain voimistaneet ihmiskunnan uppoutumista militarismin ja väkivallan suohon. Yhdysvalloissa tehtyjen Gallup-kyselyjen mukaan 88 prosenttia amerikkalaisista puolsi kostoiskuja Afganistaniin, 70 prosenttia on valmis antamaan tukensa Irakin pommittamiselle ja 52 prosentille terroristit eivät ole ihmisiä, vaan "elämiä".

Ihmiskunnan kehitys on hyvää vauhtia kulkemassa kohti militarismin voittoa, jonka myötä ollaan valmiita ottamaan jopa ydinsodan riskin. Terrorisminvastaisen sodan huumassa 54 prosenttia yhdysvaltalaisista on valmis puoltamaan ydinaseiden käyttöä.

Tuomiopäivä lähestyy?



USA:n puolustusministeriön suunnitelmassa "Nuclear Posture Review" esitettään konventionaalisten ja ydinaseiden mahdollista samanaikaista käyttöä. Pentagonin vuoden 2001 budjettiin liittyvässä lakiesityksessä edellytettiin puolustus-ja energiaministeriöltä selvityksiä, miten syvältä voidaan kallioperässä olevat bunkkerit tuhota. Tämä liittyy uuden "mini"ydinaseteknologian kehittämiseen, joihin kuuluvat mm. atomikranaatit ja laserohjatut "mini"ydinohjukset. Yhdysvaltalainen World Policy Instituten tutkimuksessa on USA:n johtoa varoitettu ko. ydinasepolitiikan vakavista kansainvälispoliittisista seuraamuksista. Asialla on jo selvät vaikutukset. Venäjä, Kiina, Pakistani ja Intia ovat mahdollisesti varustautumassa "rajoitetun" ydinsodan mahdollistavalla asearsenaalilla.

Lähi-idässä riehuu jatkuva koston ja vastakoston kierre, joka uhkaa alueen rauhantilannetta kokonaisuudessaan. Terrorisminvastainen sota on kärjistänyt tilannetta Intian ja Pakistanin välillä. Farooq Abdullah, Intian puoleisen
Kashmirin osavaltion pääministeri vetosi USA:n esimerkkiin mahdollisessa 'terrorisminvastaisessa' sodassa Pakistania vastaan. Tässä hän on valmis käyttämään myös ydinasetta. '

Kansainvälisen tilanteen vuoksi amerikkalaisten ydintietelijöiden yhdistyksen tuomiopäivän kello on siirretty lähemmäksi puoltayötä. Viisarit osoittavat nyt aikaa 23.53. Globaalisten ongelmien ja ydinaseaseistuksen aikakaudella ihmiskunnalla ei ole varaa toiseen "äärimmäisyyksien vuosisataan". Kuitenkin kehitys näyttää olevan kohti lisääntyvää militarisoitumista ja väkivaltaistumista.