Vieraskolumni

Voiko terroristien kanssa neuvotella rauhasta?

Päivi Ahonen
9.12.2002

Mikä olisi se mahti maailmassa, joka voisi avata väkivallan solmun Nepalin kuningaskunnassa Himalajalla, Mount Everestin kotimaassa? Viime viikkoina eri osapuolten - kuninkaan, hallituksen, poliittisten puolueiden ja kuningasvaltaa vastustavien maolaisten - välit ovat tiukentuneet entisestään. Maaseudulla ihmiset pelkäävät maolaisten partioita, jotka joko pyytävät rahaa tai yrittävät pakolla rekrytoida uusia jäseniä joukkoihinsa. Pelkoa aiheuttavat myös armeijan ja poliisin turvallisuusjoukot, jotka pidättävät ja kiduttavat ihmisiä epäiltyinä yhteyksistä kapinaliikkeeseen. Väkivallan teot ovat yltäneet pääkaupunkiin saakka.

Maan ongelmien selvittämiseen on vedetty jopa koulua käyvien oppilaiden turvallisuus: lasten oikeutta opetukseen ja koulunkäyntiin käytetään kiristyskeinona, jotta hallitus poistaisi terroristileiman maolaisliikkeestä. Muutamia viikkoja sitten maolainen opiskelijaliike antoi julkisuuteen uhkauksen julistaa kaikki maan oppilaitokset kattavan yleislakon. Kouluja ja erityisesti yksityiskouluja koskevat lakot eivät ole uutta, vaan päivän, parin lakkoja on ollut jo muutamien vuosien ajan. Nyt maolainen opiskelijaliike kuitenkin yllättäen ilmoitti, että lakko julistetaan toistaiseksi voimassa olevaksi, määräämättömäksi ajaksi.

Miten asiaan pitäisi suhtautua? Opetusministeri ei ota asiaan suoranaisesti kantaa toimittajien sitä häneltä kysyessä. Hän toteaa olevansa kommunisti ja lukevansa Marxia ja Leniniä, mutta sanoo ettei koskaan ole kohdannut kapinallisten hyökkäyksiä yliopistoon ja oppilaitoksiin. Vastaavaa ei ole hänen lukemansa mukaan koettu missään: ei Kambodzassa, ei Vietnamissa eikä entisessä Neuvostoliitossa. Opetusministeriö lupaa antaa virallisen kannanoton myöhemmin.

Viikko sitten keskellä kirkasta päivää maolaiset aseistetut opiskelijat kävelivät Kathmandun ydinkeskustassa toimittajien ja opetusalan virkamiesten kokoukseen ja etsivät maan opetushallinnon korkeinta virkamiestä. He halusivat ilmoittaa henkilökohtaisesti oppilaitoksia koskevasta lakosta, koska virkamies oli todennut julkisesti, että hän ei ole saanut lakosta mitään virallista ilmoitusta. Koska heidän etsimänsä henkilö ei ollut paikalla, he värjäsivät tapaamansa virkamiehen kasvot mustaksi. Opiskelijoiden viesti oli selkeä: jos ette ota meitä vakavasti, kouluihin ja yliopistojen tiloihin viedään jatkossakin pommeja.

Maolaisella opiskelijaliikkeellä on 16 kohdan vaatimuslista hallitukselle. Se sisältää mm. ilmaisen opetuksen 10. luokkaan saakka, sanskritin kielen pakollisen opetuksen poistamisen opetussuunnitelmasta ja vaatimuksen, että kaikkien hallituksen virkamiesten lapset opiskelevat valtion kouluissa. Nepalissa on noin 5000 yksityiskoulua ja 20 000 valtion koulua. Suurin osa yksityiskouluista toimii Kathmandun laaksossa. Maan päivälehti kirjoittaa pääkirjoituksessaan aiheesta ja toteaa, että Nepal on täysin epäonnistunut tavoitteissaan järjestää korkealaatuista, samanarvoista opetusta kaikille kouluikäisille lapsille. Erot kaupungin ja maaseudun, rikkaiden ja köyhien välillä ovat suunnattomat.

Vähitellen maolaisen opiskelijaliikkeen strategia selviää: jos hallitus poistaa heidän yltään terroristien leiman, oppilaitoksia uhkaava lakko voidaan perua. Uusi hallitus on tiukoilla. Sisäministeri ilmottaa, että terroristi-nimityksen maolaisille on antanut edellinen hallitus. Vanhan hallituksen päätökset eivät sido uuttaa ministeriötä. Hallitus on hyvin selvillä siitä, että sen on vaikea istua neuvottelupöytään maolaisten johtajien kanssa, jotka on leimattu terroristeiksi ja joiden ilmiannosta on jopa luvattu 5 miljoonan rupian palkkioita. Jotain on tehtävä.

Aikaisemman hallituksen pääministeri oli tiukasti sitä mieltä, että maolaisen kapinaliikkeen edustajat ovat terroristeja. Hän ilmaisi mielipiteensä selkeästi vielä alkusyksystä tavatessaan Yhdysvaltain presidentin ja Britannian pääministerin. Valtiovierailuillaan hän hankki tukea Nepalin armeijalle ja solmi asekauppoja tavoitteenaan kukistaa maolainen kapinaliike perinjuurin.

Maolaisen liikkeen johtajat lähettävät viestejä julkisuuteen lehtien kautta. Hiljattain yksi johtajista antoi kuitenkin poikkeuksellisesti haastattelun New Delhissä Intiassa tv-kanava CNN:lle. Hän kielsi huhut lapsisotilaista ja kyläläisten kidnappauksista ihmiskilviksi taisteluihin. Hän toivoi neuvotteluja Nepalin uuden hallituksen kanssa. Haastattelua seuraavana päivänä maolaiset hyökkäsivät Länsi-Nepalissa armeijan tukikohtaan ja taisteluissa kuoli kymmeniä sotilaita, poliiseja ja siviilejä.

Näissä olosuhteissa on hämmentävää miettiä, mitä terrorismi todella tarkoittaa. Jos ihmiset vaikka olisivatkin uskaltaneetkin äänestää marraskuuksi suunnitelluissa vaaleissa, puolueiden ehdokkaaksi lupautuminen olisi ollut lähes varma tae joutua maolaisten uhkausten ja väkivallan kohteeksi. Perustuslain vaatimat vaalit ovat edelleen pitämättä. Kuninkaan päätöksellä korruptoituneet ministerit, jotka eivät saa järjestettyä vaaleja, saavat lähteä ja uudet astuvat tilalle. Uuden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on aloittaa rauhanneuvottelut kapinaliikeen kanssa. Terroristit tai - niinkuin maolaiset itse haluavat itsensä nähdä – muutosta vaativa yhteiskunnallinen liike - on kutsuttava neuvottelupöytään.

Kuningas ei ole antanut kommentteja julkisuudessa uuden hallituksen nimittämisen jälkeen. Paikalliset lehdet ovatkin viime päivinä aloittaneet kirjoittelut siitä, millä edellytyksillä kuningas voisi neuvotella maolaisten kanssa rauhan aikaan saamiseksi Nepalissa.