Vieraskolumni

Veronkorotus voi estää kansanmurhan

Useimmissa kolmannen maailman maissa kansantaloutta hallitsee voimakkaasti pieni etninen vähemmistö, joka poikkeaa selvästi maan valtaväestöstä.
Risto Isomäki
15.8.2006

Risto IsomäkiAmerikkalainen tutkija ja kirjailija Amy Chua sanoo, että globalisaation puolestapuhujat eivät ole ottaneet omissa ennusteissaan huomioon, että useissa kolmannen maailman maissa kansantaloutta hallitsee voimakkaasti pieni etninen vähemmistö, joka poikkeaa selvästi maan valtaväestöstä. Chuan mielestä myös globalisaation vastustajat ovat tehneet saman virheen, ja tarjonneet usein ongelmiin pelkkiä epärealistisia näennäisratkaisuja.

Amy Chuan omat sukujuuret ovat Filippiinien talouselämää hallitsevan kiinalaisen vähemmistön piirissä. Tästä syystä hänen on mahdollista puhua markkinoita hallitsevista vähemmistöistä ilman rasismisyytösten vaaraa.

Chuan kiinnostus aihetta kohtaan sai alkunsa järkyttävästä tapahtumasta. Chuan Filippiineillä asuva täti murhattiin. Murhan teki perheen pitkäaikainen, pidetty palvelija. Murhan motiiviksi poliisien pöytäkirjoihin merkittiin yksinkertaisesti: kosto.

Etnisistä vähemmistöistä, demokratiasta ja globalisaatiosta kirjoittamassaan kirjassa "World on Fire" (Maailma tulessa) Amy Chua kertoo järkyttyneensä eniten siitä, miten hänen filippiiniläiset sukulaisensa suhtautuivat murhaan. He pitivät sitä surullisena, mutta normaaliin elämänmenoon kuuluvana tapauksena.

***

Kaikkien Kaakkois-Aasian maiden kansantalouksia hallitsevat pienet kiinalaiset vähemmistöt. Eteläisessä ja itäisessä Afrikassa hallitsevassa asemassa on intialainen, suurelta osin Gujaratista peräisin oleva vähemmistö. Libanonilaista alkuperää olevat vähemmistöt kontrolloivat yhdentoista Länsi-Afrikan maan ja useiden Etelä-Amerikan valtioiden kansantaloutta.

Ibo-heimon jäseniä on usein kutsuttu Nigerian juutalaisiksi, Bamileke-heimon jäsenillä on samanlainen asema Kamerunissa. Monien Latinalaisen Amerikan maiden talouksia dominoivat eurooppalaisperäiset, "valkoiset" vähemmistöt. Monilla Intian osavaltioilla on omat markkinoita hallitsevat vähemmistönsä.

Chuan mukaan ilmiö on vaarallinen, sillä ihmiset sietävät suurempia tuloeroja, jos rikkaat eivät eroa kulttuurillisesti valtaväestöstä eivätkä näytä erilaisilta kuin muut ihmiset. Omaisuuden ja tulojen keskittyminen etnisten vähemmistöjen käsiin alkaa paljon nopeammin vahvistaa valtaväestön alemmuuden tunteita ja synnyttää pikku hiljaa yhä vakavammaksi muuttuvaa katkeruutta ja vihaa.

Asetelmat eivät ole uusia, mutta ne ovat kärjistyneet nopeasti 1990-luvun globalisaation seurauksena. Monissa tapauksissa markkinoita hallitsevilla etnisillä vähemmistöillä on ollut käytännössä lähes täydellinen monopoli ulkomaankaupassa tarvittaviin kansainvälisiin yhteyksiin. Heillä on myös ollut käytettävissään eniten pääomaa. Tästä syystä pienet markkinoita hallitsevat vähemmistöt ovat usein monopolisoineet myös globalisaation tuottamat taloudelliset hyödyt.

Vuonna 1998 Indonesian kiinalaisperäinen vähemmistö muodosti kolme prosenttia koko väestöstä, mutta omisti 70 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta. Filippiineillä prosentin suuruinen kiinalainen vähemmistö saa yli 60 prosenttia maan yhteenlasketuista vuosituloista. Kiinalaiseen vähemmistöön kuuluvat siis ansaitsevat Filippiineillä keskimäärin sata kertaa enemmän kuin valtaväestö, ja heidän keskimääräinen omaisuutensa on ainakin tuhat kertaa suurempi.

***

Monissa maissa markkinoita hallitsevien vähemmistöjen asema on jo niin ylivertainen, ettei valtaväestön edustajilla ole mitään mahdollisuutta kilpailla heidän kanssaan. Vähemmistöjen osuus kansantuotteesta kasvaa siis edelleen kovaa vauhtia.

Tämä kärjistää vähemmistöihin kohdistuvan laajamittaisen väkivallan ja kansanmurhien uhkaa. Ruandan kansamurha oli monien asiantuntijoiden mielestä ennen kaikkea pitkään nöyryytetyn valtaväestön hallitsevaan taloudelliseen eliittiin kohdistama kosto. Sierra Leonen sodassa oli kyse aseellisesta kapinasta pienen libanonilaisperäisen eliitin kanssa liittoutuneita poliittisia johtajia vastaan. Indonesiassa katkeruus kiinalaista vähemmistöä kohtaan johti vuonna 1998 mellakoihin, joissa kuoli kaksi tuhatta ihmistä. Seurauksena oli muun muassa juuri yksityistettyjen valtionyhtiöiden uudelleen kansallistaminen.

Jos Amy Chua on oikeassa, vakavien väkivaltaisuuksien kynnys voi monissa maailman maissa olla paljon matalammalla kuin nyt uskomme. Johtaako globalisaatio siis jossakin vaiheessa väistämättä kymmeniin vakaviin sisällissotiin ja kansanmurhiin eri puolilla maailmaa? Chuan analyysien valossa tällainen käsikirjoitus näyttää vähintäänkin mahdolliselta, ellei jopa todennäköiseltä.

Amy Chuan mielestä teollisuusmaiden pitäisi ennen kaikkea painostaa Etelän maita koventamaan verotustaan. Kehitysmaiden rikkaat eivät näet usein maksa lainkaan tulo- tai omaisuusveroa eivätkä veroja yhtiöidensä voitoista, vaan veroja kerätään monesti vain epäsuoran verotuksen kautta, osana erilaisten tuotteiden hintoja. Chuan mukaan tehokkaampi verotus voisi monissa maissa olla paras keino estää tilanteen kärjistyminen räjähdyspisteeseen.

Kirjoittaja on kirjailija sekä Ympäristö ja kehitys -järjestön sihteeri. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.