Vieraskolumni

Verkko-oppia päätoimittajille

Tansaniassa blogi voittaa verkkolehdet eivätkä toimittajat vielä tunne Wikipediaa.
Peik Johansson
22.3.2011

Tätä kirjoittaessa olen juuri palannut kotiin Dar es Salaamista, missä olin pitämässä kurssia tansanialaisille päätoimittajille, toimituspäälliköille ja parille tiedotusopin opettajalle internetin käytöstä toimittajantyössä.

Viiden päivän mittainen kurssi oli osa suomalaisten journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys ‑säätiön Vikesin verkkokoulutushanketta tansanialaisille kollegoille. Tavoitteena on yksinkertaisesti kohentaa paikallisen journalismin tasoa ja laatua ja kannustaa journalisteja verkostoitumaan keskenään myös internetiä hyväksi käyttäen.

Tansanian valtamedian päällikkötoimittajille suunnattu kurssi oli jo kahdeksas paikallisille toimittajille järjestetty verkkokurssi Vikesin hankkeen aikana, joten puitteet ja osanottajien lähtötaso eivät tulleet yllätyksenä. Verkkoyhteyksien tökkimisestä huolimatta päivät vierähtivät nopeasti Dar es Salaamin kauppakorkeakoulun kurssikeskuksen ilmastoidussa multimedialuokassa.

***

Verkkokurssien sisältö on pyritty pitämään mahdollisimman käytännönläheisenä. Toiveena on, että kurssin osanottajat myös itse ehdottavat käsiteltäväksi aiheita, joissa ovat mielestään preppauksen tarpeessa.

Päällikkötoimittajien kurssin aluksi kävimme läpi erilaisia verkkosivustoja, joilla ei päällisin puolin näyttäisi olevan paljoakaan tekemistä journalismin kanssa. Tarkoituksena oli osoittaa, miten ihmiset muualla maailmassa käyttävät verkkoa erilaisiin palveluihin, tiedonhakuun ja yhteydenpitoon.

Niinpä harjoittelimme junalipun ostamista Helsingistä Turkuun ja lentolipun hankkimista Dar es Salaamista Kairoon, editoimme Tansanian etnisistä ryhmistä kertovaa tekstiä Wikipediassa, kävimme läpi Googlen erilaisia hakuominaisuuksia, karttoja ja kääntäjäpalvelua, ja katselimme videoita YouTubesta.

Wikipedia oli ennestään tuttu yliopiston journalistiikan opettajalle sekä yhdelle päivälehden päätoimittajalle.

Mediamoguli Rupert Murdochin verkosta löytyvän puheen pohjalta kurssin osanottajat pohtivat, miten paikallisen uutismedian käy, kun verkon käyttö yleistyy myös Tansaniassa, etenkin nuorten keskuudessa.

"Jos sanomalehdet haluavat säilyttää lukijansa, niiden olisi panostettava tutkivampaan journalismiin", Tanzania Daima ‑lehden toimituspäällikkö kirjoitti kurssin aikana avattuun blogiinsa.

***

Toistaiseksi internetin käyttö on Tansaniassa vielä vähäistä. Internet World Stats ‑sivuston mukaan vain noin joka 60:s tansanialainen käyttää verkkoa, kun esimerkiksi naapurimaassa Keniassa internetin käyttäjiä on neljä miljoonaa, kymmenen prosenttia koko väestöstä.

Syitä Tansanian vähäiseen internetin käyttäjien määrään on monia. Tansania kuuluu edelleen maailman köyhimpiin maihin, ja valtaosa väestöstä asuu maaseudulla vailla peruspalveluja. Ennen uuden laajakaistakaapelin tuloa reilu vuosi sitten yhteydet ovat olleet koko maassa hitaat ja epäluotettavat, ja huonoilla yhteyksillä nettisivujen selaaminen on tuskallista. Kun ei ole käyttäjiä, ei ole myöskään järkeä tuottaa verkkoon aineistoa. Jollei taas verkossa ole potentiaalisen yleisön kannalta relevanttia sisältöä, muilla kuin toimistotyötä tekevillä ihmisillä ei ole konkreettista houkutusta opetella tietokoneen ja internetin käyttöä, puhumattakaan siitä, että siihen sijoittaisi rahaa.

Kenialaisilla kynnys ruveta käyttämään verkkoa on alhaisempi, sillä englanti on maassa valtakieli ja englanninkielistä aineistoa löytyy netistä paljon. Tansaniassa swahili on valtakieli ja englantia käytetään harvemmin. Toki Kenia on myös taloudellisesti kehittyneempi kuin eteläinen naapurimaa Tansania.

***

Suurin osa kurssiviikosta Dar es Salaamissa käytettiin tiedonhakuharjoituksiin, juttujen kirjoittamiseen ja tutustumiseen paikallisiin ja kansainvälisiin uutissivustoihin ja verkkoportaaleihin.

Tansanialaisille toimittajille oli yllätys huomata, että Suomessa sekä presidentti että pääministeri ovat naisia.

Plagioimisen vaaroihin syvennyttiin hakemalla taustatietoja Saksassa pari viikkoa sitten puolustusministerin tehtävästä eronneesta Karl-Theodor zu Guttenbergistä, jonka väitöskirja valtiosääntömuutoksista Yhdysvalloissa ja EU:ssa vaikuttaisi syntyneen pitkälti copypeistaamalla.

Kurssin haastavin tiedonhakutehtävä käsitteli ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia Tansaniassa. Oikeilla hakusanoilla etsittäessä verkosta löytyy paljon tietoa aiheesta kuin aiheesta, mutta hyvän jutun kirjoittaminen aineiston pohjalta vaatii harjoittelua.

***

Verkkomedia on Tansaniassa edelleen uusi ilmiö — ja kehitys sen myötä nopeaa. Kun vielä viisi vuotta sitten Tansaniassa vain yksi mediatalo julkaisi päivitettyä uutisaineistoa verkossa, tänä päivänä miltei kaikilla paikallisilla sanomalehdillä ja myös useilla sähköisillä medioilla on omat sivustonsa netissä, viimeisimpänä tulokkaana Tansanian yleisradio TBC.

Jokin kuitenkin mättää, kun päätoimittajakurssin osanottajista vain yksi kertoi lukevansa paikallisia lehtiä verkosta. Yksi selitys oli se, että verkkosivuilla julkaistaan täsmälleen samat jutut kuin aamun printtilehdessä.

Tansanian suosituimpien verkkosivustojen Top 100 ‑listalta löytyykin vain muutama paikallinen mediasivusto: juorulehtiä julkaiseva Global Publishers sijalla 28 sekä englanninkieliset päivälehdet The Citizen ja Daily News sijoilla 70 ja 80. Valtamediaa selvästi suositumpi oli Daily Newsin kuvajournalistin Issa Michuzin blogi, jolla hän julkaisee kuvia uutistapahtumista, poliitikoista ja julkkiksista.

"On selvää, että myös valtamedian täytyy keksiä uusia keinoja uutisten esittämiseen yleisölle", Mtanzania-lehden toimituspäällikkö totesi kurssin päätteeksi.

Kirjoittaja on toimittaja ja journalistikouluttaja. Dar es Salaamin verkkokurssilla syntynyt kurssiblogi löytyy osoitteesta bongoeditorsonline.blogspot.com. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.