Vieraskolumni

Venezuelan öljystä vauhtia Nicaraguan kehitykseen?

Uudesta ALBA-yhteistyöstä Venezuelan kanssa saatavalla lisärahalla voi olla merkittävä rooli Nicaraguan kehitystavoitteiden saavuttamisessa - kunhan rahat käytetään avoimesti, eikä niitä kadoteta budjetin ulkopuolelle.
Adolfo José Acevedo Vogl
28.5.2007

Adolfo José Acevedo Vogl MANAGUA -- Ensimmäisiä asioita, jonka Nicaraguan presidentti Daniel Ortega teki virkaanastujaistensa jälkeen tammikuussa oli ALBA-sopimukseen liittyminen. Nicaragua on Bolivian, Kuuban ja Venezuelan jälkeen neljäs sopimukseen liittynyt maa.

ALBA eli "Amerikkojen bolivaarinen vaihtoehto" perustettiin vuonna 2004 Kuuban presidentin Fidel Castron ja Venezuelan presidentin Hugo Chávezin "kansan kauppa- ja yhteistyösopimukseksi" ja Yhdysvaltojen ajaman Amerikkojen vapaakauppa-alueen (FTAA) vaihtoehdoksi.

Daniel Ortega ilmoitti toukokuun ensimmäinen päivä, ALBAn Venezuelassa pidetyn viidennen huippukokouksen jälkeen, että Venezuela on luvannut kattaa Nicaraguan öljyntuonnin sataprosenttisesti yhteistyösopimuksen puitteissa.

Käytännössä Venezuela sitoutuu myymään Nicaragualle kymmenen miljoonaa tynnyriä öljyä vuodessa ja myöntää maalle ehdoiltaan erityisen edullisen lainan, joka kattaa öljyn hinnasta puolet.

Presidentin mukaan Venezuelan lainat tarkoittavat vuositasolla noin 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin - energian myynnistä jalostuksen jälkeen Nicaraguassa saatavia maksuja - ylimääräistä pottia lainarahaa.

***

Näin hurjaa ilmoitusta ei voi olla huomioimatta. Sitä paitsi on selvää, ettei tämä ole ainoa summa, jonka Nicaragua tulee uuden ALBA-yhteistyön puitteissa samaan Venezuelalta edullisina lainoina.

Jotta voisi ymmärtää lainasumman suuruuden täytyy muistaa, että Nicaraguan ottama uusi velka kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, kuten Maailmanpankilta, on vuositasolla noin 240 miljoonaa dollaria.

Vuoden 2007 osalta Venezuelan öljysopimuksen kautta saatava lainaraha vastaisi 18,7 prosenttia maan budjetista.

Lainat rahalaitoksille ovat 15 prosenttia budjetista. Suoraan Nicaraguan budjettiin rahaa kohdistavien avunantajien, Suomi mukana joukossa, budjettituki muodostaa yhteensä noin seitsemän prosenttia budjetista.

Kansainvälinen apu, lahjaraha ja lainat, on Nicaraguan budjetissa arvioitu yhteensä 483 miljoonaksi dollariksi. Venezuelan öljysopimuksen mukana saatava 300 miljoonan dollarin lainaraha vastaisi siis 62,1 prosenttia jo sovitusta avusta. Jos Venezuelan lainarahat näkyisivät budjetissa, maahan tuleva apu olisi lähes 783 miljoonaa dollaria.

***

Näille rahoille on käyttöä, jos Nicaragua haluaa saavuttaa YK:n asettamat vuosituhattavoitteet ja useat kansalliset kehitystavoitteet. Lainarahalla Venezuelasta voi olla tärkeä merkitys ainakin silloin, kun puhutaan investoinneista perusinfrastruktuuriin sekä koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi opetusministeriö tarvitsee 200 miljoonaa dollaria eli suunnilleen puolet enemmän kuin sillä on käytössä nykyään, jotta kaikki ala-asteikäiset voitaisiin saada peruskoulun piiriin sekä 60 prosenttia ikäluokasta yläasteille ja keskimääräinen koulunkäyntiaika nostettua yhdeksään vuoteen. Teiden kunnossapitoon ja rakentamiseen tarvitaan 30 miljoonaa dollaria, "Nälkä nolla" -kampanjaa varten samoin, ja niin edelleen.

Yhteenvetona: Nicaragua tarvitsee arviolta 355 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria budjettiinsa vuositasolla, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Nämä investoinnit ihmisiin ja perusinfrastruktuuriin ovat välttämättömiä, eivät vain humanitaarisistä syistä, mutta koska ilman niitä ei yksinkertaisesti voi olla kehitystä.

***

Näyttää kuitenkin siltä, että lainaraha Venezuelalta on päätetty - oli mikä oli - pitää budjetin ulkopuolella, ilman avoimuutta ja ilman minkäänlaista kansallista keskustelua rahojen käytöstä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että venezuelalainen raha tuskin menee vuosituhat- ja muiden yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Mihin hallitus ja ennen kaikkea presidentti aikovat massiiviset 300 miljoonaa dollaria sijoittaa, on auki.

Nicaragualla on ALBA-yhteistyöstä saamassamme lainarahassa kullanarvoinen mahdollisuus. Olisi sydäntäraastavaa nähdä sen valuvan hukkaan.

Kirjoittaja on Nicaraguan kansalaisyhteiskunnan yhteistyöelimen, Coordinadora Civilin talouskomission jäsen. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.