Vieraskolumni

Venäjän kehitys vaikuttaa maailmanpolitiikkaan

Venäjää ja kehitysmaita yhdistävät monet piirteet, mutta Venäjä voi vaikuttaa merkittävästi globaaliin kehityspolitiikkaan.
Antti Kaikkonen
21.4.2009

Antti KaikkonenVenäjän presidentti Dmitri Medvedevin valtiovierailu Suomeen oli merkittävä tapahtuma. Vaikka naapureita olemmekin, tämän tason vierailuja tehdään maahamme harvoin, hyvä jos kerran kymmenessä vuodessa. Venäjä on osin mystinenkin naapuri, ja samalla yksi maailmanpolitiikan keskeisimmistä tekijöistä. Elämä on yleensä helpompaa, jos tulee naapureidensa kanssa toimeen.

Medvedev oli käytännössä edellisen presidentti Vladimir Putinin valinta seuraajakseen. Toki vaalitkin käytiin, mutta niiden demokraattisuudesta voi olla monta mieltä. Kansalaisille tehtiin monin tavoin selväksi, kuka pitää valita. Putinin vahva kansansuosio ja hänen mielipiteensä olivat varmasti yksi tärkeä ohjaava tekijä. Kansanvallan kannalta oli harmillista, että ehdokkaaksi pääsy oli useilta ehdokkailta estetty.

Vaalien jälkeen on käyty spekulointia siitä, kuka maata todellisuudessa johtaa, pääministeriksi siirtynyt Putin vai presidentti Medvedev. Jonkinlaiselta kaksipäiseltä kotkalta Venäjän johtokaksikko on toistaiseksi näyttänyt, mutta aika näyttää, minkälainen kehitys on. Mahdollista on sekin, että Putin pyrkii palaamaan presidentiksi jälleen seuraavissa presidentinvaaleissa. Venäjää on vaikea ennustaa.

***

Venäjä ei varsinaisesti ole kehitysmaa, mutta sillä on yhteisiä piirteitä useimpien kehitysmaiden kanssa. Suuri osa Venäjän taloudesta muodostuu raaka-aineviennistä. Hyvinvointi jakaantuu väestön ja alueiden kesken epätasaisesti. Perusrakenteet kaipaavat remonttia ja maan taloudellisen toiminnan logiikka on arvaamatonta, eikä se houkuttele investointeja maahan.

Ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian mallimaaksi Venäjällä on vielä matkaa. Korruptiokin on valitettavan yleistä, ja sekin yhdistää Venäjää ja kehittyviä maita.

Tästä huolimatta Venäjän toiminnalla on suuri merkitys, kun kohennetaan kehitysmaiden edellytyksiä nousta köyhyydestä. Yhtenä maailman suurvalloista Venäjä vaikuttaa keskeisesti globaaliin kehityspolitiikkaan, etenkin kansainvälisen talouskriisin ratkaisemiseen ja siten maailmanlaajuisen kysynnän elpymiseen.

Talouskriisi romahdutti useiden keskeisten raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat. Tästä Venäjä kärsii, koska siellä on edelleen raaka-ainevaroihin nähden vähän jalostusteollisuutta. Juuri samoin on monien kehittyvien maidenkin laita. Suuren osan maailman talouskriisin seurauksista joutuvat kantamaan ne ihmiset, joille juuri alkoi näyttää tarjoutuvan nousu köyhyyden kuilusta.

Venäjä ja muut maailmanmahdit voisivat nopeuttaa talouden elpymistä myös kehitysmaiden näkökulmasta. Maailmankaupan vapauttaminen vauhdittaisi kysyntää ja vähentäisi vientivetoisten talouksien "markkinariskiä". Samalla pitää toki kiinnittää kehitysmaiden herkkyyksiin tässä prosessissa. Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa olisi myös myönteinen askel.

Venäjällä - ja tietysti muuallakin - tulee kehittää hyvää hallintoa ja vakaita oloja. Ne ovat paitsi ihmisoikeuksien kannalta välttämättömyys, myös investointien edellytys.

***

Venäjä haluaa vahvistaa suurvalta-asemaansa monella sektorilla. Tämä tuli esille myös presidentti Medvedevin Suomen-vierailun yhteydessä, kun Venäjä korosti uuden eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomista. Perusvire vierailulla oli myönteinen, mikä oli aistittavissa myös puhemies Sauli Niinistön isännöimässä keskustelussa eduskuntatalossa, missä itsekin olin mukana.

Medvedev vaikuttaa uuden sukupolven poliittiselta johtajalta, ja hänen tyylinsä oli rennon asiallinen. Hän tuntui tarjoavan yhteistyön kättä niin Suomelle, EU:lle kuin Yhdysvalloillekin. Hän jopa yhtyi Barack Obaman tavoitteeseen ydinaseettomasta maailmasta. Tällaiset painotukset pitää nähdä myönteisenä mahdollisuutena.

Parhaimmillaan Venäjä voi olla kääntämässä maailmanpolitiikkaan entistä parempaan asentoon. Pahimmillaan suhteet länteen pysyvät jännitteisenä, eikä konflikteiltakaan vältytä.

Presidentti Medvedevin ulkopolitiikka perustuu hänen omien linjauksiensa mukaan kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, moninapaiseen maailmankuvaan, vastakkainasettelun välttämiseen sekä Venäjän kansalaisten ja Venäjän valtion intressien suojelemiseen.

Viimeistä lukuunottamatta pointit ovat varauksetta hyviä. Viimeinenkin kohta voi olla hyvä, jos se perustuu muihin edellä mainittuihin periaatteisiin. Emme halua nähdä enää ensimmäistäkään väkivaltaista konfliktia. Venäjän johtokaksikolla on iso merkitys sen suhteen, mihin suuntaan maailmanpolitiikan tuulet puhaltavat.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja suuren valiokunnan varapuheenjohtaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.