Vieraskolumni

Vähemmistöjen jäsentenkin pitää saada olla tavallisia kusipäitä

"Mitä hyötyä sinusta on Suomelle?" kysyi Ylen A2-ilta. Maahanmuuttajalta vaaditaan mallikansalaisen käytöstä, mutta hyvä käytös ei kuitenkaan suojele rasismilta.
Tuuli Hongisto
12.10.2015

"Jos Suomi antaa teille oleskeluluvan, niin mitä Suomi saa teiltä?"

Taannoisen Ylen A2-illan teemana oli tiistaina pakolaisuus. Studiokeskustelun välissä näytetyssä insertissä toimittaja istui Ylöjärvellä keskellä turvapaikanhakijaryhmää ja kyseli heiltä yksitellen, miten heidän tulonsa hyödyttäisi Suomea.

Yksi haastateltavista vastasi tulkin välityksellä, "Minä opiskelen lakimieheksi ja minusta tulee hyvä lakimies", toinen kertoi koodaavansa verkkosivuja, kolmas oli opiskellut insinööriksi, neljäs haaveili perheen perustamisesta.

Toimittaja myönsi koodaamisen olevan hyödyllinen taito ja tarkentavien kysymysten jälkeen siirryttiin takaisin studioon.

Tähän kiteytyy suomalaisten ykköskysymys pakolaiskriisissä: miten me hyödymme asiasta? Silläkin uhalla, että toistan puolitoista vuotta sitten kirjoittamaani kolumnia, pureudutaan kysymykseen tarkemmin.

* * *

Niin kutsuttujen maahanmuuttokriittisten, eli suomeksi rasistien, voimakkain ase tuntuu olevan pelon ilmapiirin luominen.

Ilmiö ei rajoitu Suomeen, mutta myös kotimaisten pelottelijoiden mukaan maahanmuuttajien mukana tulee joukko ongelmia. Erityisen huolissaan ollaan siitä, että tänne tulevat maahanmuuttajat käyttävät sosiaaliturvaa ja tekevät rikoksia.

Kun joku maahanmuuttaja sitten syyllistyy rikokseen, se kelpaa todistusaineistoksi koko ihmisryhmää vastaan.

Myös maahanmuuttajat ovat itse huolissaan maineensa menetyksestä. Yksi heistä on vapaaottelutähti Makwan Amirkhani, joka teki syyskuun alussa Facebook-tililleen videon, jossa hän nuhtelee nuoria kovin sanoin. Amirkhani oli törmännyt Instagramissa videoihin, joissa maahanmuuttajanuoret osallistuivat tappeluihin.

"Jätkät potkii maassa olevia, istuu toisten päälle ja lyö silmittömästi." — "Te teette niin monen muun maahanmuuttajan elämästä vaikeampaa täällä Suomessa.", hän puhui.

Amirkhanin mukaan nuoret antavat rasisteille syitä syrjintään. "Teidän sisarukset, siskot, veljet, perheenjäsenet ja läheiset kävelee tuolla kadulla. Jos ne joskus joutuu jonkin rasismin kohteeksi, niin te saatte syyttää siitä itseänne".

* * *

Amirkhani on oikeassa siinä, että rasistit käyttävät rikoksia oikeuttakseen omia toimiaan. Siinä hän on kuitenkin väärässä, jos hän olettaa että hyvä käytös suojaisi rasismilta.

Ruskeat tytöt -bloggari ja toimittaja Koko Hubara vastasi Amirkhanille Facebook-sivuillaan.

"– Olen tehnyt kaiken aina ihan oikein, ollut se kiltti, hiljainen kympin tyttö, joka oli ekan kerran kännissä 19-vuotiaana eikä koskaan hengannut missään tai edes nähnyt tappeluita. Ja silti minä ja 'perheeni ja sisareni ja sukulaiseni' tai whatever joudumme rasismin kohteiksi."

Maahanmuuttajanuorten käytöksestä syyn etsiminen rasismille on kärjistetysti kuin se, että kysyisi raiskauksen uhrilta, miksi näin tapahtui.

Vaikka maahanmuuttajanuori ei olisikaan katutappelija tai myymälävaras, tämä ei tarkoita sitä, ettei hän koskaan kokisi rasismia.

Hubara huomauttikin, että Amirkhanin päivitys pelaa äärioikeiston pussiin ja osui ongelman ytimeen: on ongelmallista, että etsimme syytä syrjintään tai suvaitsevaisuuteen maahanmuuttajien kuvitelluista luonteenpiirteistä.

Jos he käyttäytyvät moitteettomasti, he saavat oikeuden olla Suomessa. Yksikin virhe, ja heidän kohtaamansa syrjintä saa oikeutuksen. Onkin erikoista, että myös Yleisradio lähtee tähän mukaan: turvapaikanhakijoiden täytyi todistaa prime time -aikaan televisiossa olevansa hyödyllisiä mallikansalaisia ansaitakseen olemassaolonsa.

* * *

Keskustelu rasismista keskittyy puolin ja toisin usein siihen, millaisia maahanmuuttajat ovat ihmisinä. Sankareita vai paholaisia.

Ajattelin tätä samaa asiaa lukiessani siitä, että bangladeshilainen Faiz Ullah Chisty oli pelastanut mereen tippuneen vauvan hengen Kaivopuiston rannassa toukokuussa.

Moni tuttuni jakoi uutista sosiaalisessa saatteella, jossa vinoiltiin negatiivisille stereotypioille maahanmuuttajista. Katsokaa nyt, kuinka he tulevat tänne pelastamaan meidän vauvamme. Maahanmuuttajat ovatkin hyviä ihmisiä! Siitäs sait, rasisti.

Jos he halusivat välittää kuvan hyväsydämisistä kunnon ihmisistä tasapainottaakseen syrjiviä stereotypioita, taktiikan kanssa mentiin metsään. Miksi pitäisi todistaa maahanmuuttajien olevan suoraselkäisiä? Olisiko mahdotonta vain ajatella heidän olevan ihmisiä — vikoinensa ja hyvine luonteenpiirteineen saman arvoisia kuin muutkin?

Koska rasismi ei perustu maahanmuuttajien todelliseen toimintaan tai tekoihin, vaan stereotypioihin ja mielikuviin, emme pura rasistisia ajatusmalleja tarjoamalle tilalle toista stereotypiaa. Yleistävät ja epärealistiset kuvailut saattavat toimia asiaa vastaan. Ylistämällä alistaminen ei tunnetusti johda tasa-arvoon.

* * *

Vapaus elää elämää kohtaamatta etniseen alkuperään liittyvää syrjintää pitäisi olla perustavanlaatuinen oikeus riippumatta siitä, miten yksilötasolla käyttäydytään.

Vähemmistöryhmien edustajilta vaaditaan jatkuvasti skarpimpaa ja parempaa käytöstä kuin enemmistön edustajilta, jotta he voivat saada samat oikeudet kuin muut.

Toimittajat tekevät mielestäni karhunpalveluksen todistellessaan maahanmuuttajienkin olevan loistavia tyyppejä, joilla on työpaikka ja perhearvot. Tässä annetaan rasistien määritellä keskustelun lähtökohdat sen sijaan, että kyseenalaistettaisiin koko asetelma ihmisten arvottamisesta ryhminä.

Rasismia ei pureta toimimalla rasistisella logiikalla. Luomme vain yhden uuden stereotypian — roolin, johon tulee sopia. Tässä maailmankuvassa maahanmuuttaja, joka ei käyttäydy moitteettomasti, on antanut rasismille oikeutuksen.

Pitäisi olla itsestäänselvyys, että vaikka joku maahanmuuttaja olisikin tapellut metroasemalla, on työtön tai kouluttamaton, se ei anna oikeutusta rasismille.

Olemme saavuttaneet tasa-arvon kun kaikki saavat olla tasa-arvoisesti yhtä heikkoja — kun turvapaikanhakijakin saa olla tavallinen, epätäydellinen ihminen.

Kirjoittaja on helsinkiläinen vapaa toimittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.