Vieraskolumni

Uudistuksia yhdysvaltalaisilla mausteilla

Varovaisesti demokratisoituva Egypti ei halua Yhdysvaltojen sekaantuvan liikaa maan sisäisiin kysymyksiin.
Sanna Negus
22.3.2004



KAIRO -- Irakin sodan jälkipyykin pesulta ei voi välttyä täällä Lähi-idässä. Vuosi sitten arabimaissa seurattiin silmä kovana, levottomana, minkälainen yhdysvaltalaisten muokkaamasta Irakista tulisi. Sodan aikaan miehittäjät uskottelivat, että Irak nousee Lähi-idän demokratian lippulaivaksi, jonka vanavedessä muut arabimaat luopuvat yksinvaltaisista hallituksista ja alkavat kunnioittaa pienen kansalaisen oikeuksia.

Irak on edelleen ryytipommi, eikä kukaan vieläkään tiedä millainen siitä muodostuu. Mutta samalla kun Irakin palapeliä kootaan, yhdysvaltalaiset ovat vaatineet muita Lähi-idän maita demokratisoitumaan. Suur-Lähi-idän rauhanaloitteen nimellä kulkeva hahmotelma on yksityiskohdiltaan edelleen hämärän peitossa, mutta periaatteessa se vaatii vapaita vaaleja, peruskoulutuksen parantamista ja naisten aseman kohentamista.

Egyptissä aloitteeseen ollaan suhtauduttu kielteisesti, sillä sitä pidetään puuttumisena maan sisäisiin asioihin. USA:n suunnitelmaa voidaan pitää myös kolauksena arabimaiden ylpeydelle: kuinka yhdysvaltalaiset tietäisivät paremmin miten näitä maita johdetaan? Arabimaissa ollaan vedottu myös kulttuurierojen tunnustamisen tärkeyteen. Mutta monesti tätä argumenttia käytetään autokratian ylläpitämiseen ja uudistusten hidastamiseen. Ei islam kiellä demokratiaa.


***

Egyptin johto on sitä mieltä, että jos uudistusten vauhtia ei kontrolloida, koko Lähi-itä ajautuu kaaokseen. Toisin sanoen: jos Egyptissä järjestettäisiin vapaat vaalit, islamistit voisivat saada yliotteen. Hallituksen mukaan lukutaidoton ja tietämätön kansa kun ei tiedä, että islamistien tukeminen johtaa väistämättä sisällissotaan kuten Algeriassa. Hallitukselta on unohtunut, että Turkissa maltilliset islamistit näyttävät toimivan ihan hyvin demokratian raameissa.

USA:n vaatimukset eivät ole uusia, vaan terrorismin vastaisen sodan aikaansaannoksia. Egyptin onkin ollut pakko ryhdistäytyä – saahan se yhdysvaltalaisilta lähes kaksi miljardia dollaria talous- ja sotilasapua vuosittain Camp Davidin rauhansopimuksen mukaisesti. USA on alkanut vaatia rahalle enemmän vastinetta: Egyptin yksi vähemmän mairittelevista vientituotteista on ollut kansainväliset terroristit. Osama Bin Ladenin kakkosmies on egyptiläinen, ja al-Qaidan tärkeimmät asemat kuuluvat niin ikään maan miehille.

Arabimaiden johtajat ovat sitä mieltä, että terrorismia ei suinkaan synnytä maiden oma tilanne, vaan Palestiinan kriisi. Arabimaat ovatkin vaatineet uudistusten ehdoksi Palestiinan tilanteen ratkaisemista ensin. Siihenkö terrorismi sitten tyssäisi? Islamistiliikkeiden kannattajista tehtyjen tutkimusten valossa olisin kuitenkin valmis uskomaan, että jenkit ovat oikeilla jäljillä. Poliittisten vaikutusmahdollisuuksien vähyys, työttömyys ja näköalaton tulevaisuus ajaa nuoret miehet radikaalin toiminnan pariin.

Egypti onkin ilmoittanut ryhtyneensä omiin uudistuksiin, olosuhteiden sanelemana. Politiikan tutkijat ovat sitä mieltä, että hallituksen uudistusmieliset voimat ovat saaneet äänensä kuuluviin yhä paremmin, juna on lähtenyt hitaasti liikkeelle. Egyptin uudistuksia ovat muun muassa pakkotyörangaistuksen ja valtion turvallisuustuomioistuinten lakkauttaminen.

Viime kuussa presidentti ilmoitti, että toimittajia ei enää tuomita vankeuteen herjauksesta tai kunnianloukkauksesta. Tällä viikolla aloittaa toimintansa kansallinen ihmisoikeuskomitea. Kansalaisjärjestöt ovat kutsuneet sitä suureksi kysymysmerkiksi, koska sen mandaatti on varsin rajallinen. Sillä on neuvoa-antava rooli: se tutkii ihmisoikeusrikkomukset ja valmistelee vuosiraportin.


***

Mutta varmasti kipeimmin uudistusta kaipaava sektori on peruskoulutus. Opetus perustuu ulkomuistiin eikä oma-aloitteisuutta kannusteta. Opettajien palkat ovat niin pienet, että he elävät yksityistunteja antamalla. Koululaitoksen rinnalla toimii laiton yksityistuntijärjestelmä, johon vanhempien on pakko satsata, jos lapsi mielii päästä luokalta.

Yhdysvaltalaiset pitävät myös opetuksen sisältöä ongelmallisena, sillä koulut saattavat levittää terrorismin siemeniä. Maaliskuun alussa Egyptin opetusministeri ilmoitti jälleen erottaneensa "tuhansia" opettajia, joilla on äärimmäisiä (islamistisia) mielipiteitä. Myös opetusohjelmaa on muutettu siten, että kouluissa opetetaan tästä lähtien muiden kulttuurien kunnioittamista. Sekin on todennäköisesti koulutussektorille huomattavia avustuksia antaneiden yhdysvaltalaisten ansiota, vaikka ministeri sen kielsikin.

Mutta myös opetusolosuhteet vaativat kipeästi huomiota. Vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen mukaan (jota ei koskaan julkaistu), 77 prosenttia peruskouluista jakoi opetuksen kahteen vuoroon, koska oppilaita on niin paljon. Monissa luokkahuoneessa oli yli 50 oppilasta. 75 prosentissa kouluista ei ollut ollenkaan huonetta vapaa-ajan harrastuksille, eikä 80 prosentissa kouluista ei ollut kunnollista kirjastoa. Mikä pahinta, 10 prosenttia koulurakennuksista oli julistettu vaarallisiksi tai muuten epäsopiviksi kouluiksi. Peruskoulujen wc-tiloista 70 prosenttia oli niin huonossa kunnossa, että niitä pidettiin taudinaiheuttajina.