Vieraskolumni

Uuden ajan joukkotuhoaseet

Afrikkalaisen kansanviisauden mukaan "yhden nälkä on kaikkien nälkä".
Krista Kiuru
24.11.2009

Krista KiuruFAOn johtaja Jacques Diouf ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ryhtyivät vuorokaudeksi syömälakkoon ennen YK:n nälkäkokouksen alkua osoittaakseen alkavan kokouksen tärkeyttä.

Mediahuomiota paljon saanut esimerkki ei kuitenkaan lisännyt rikkaiden maiden kiinnostusta miljardin nälkäisen jatkuvasti kasvavaan joukkoon. Yhteistä nälkäongelmaa oli paikalla hoitelemassa G8-maiden johtajista vain Italian pääministeri Silvio Berlusconi - tosin hänelle poisjääminen tuskin olisi tullut "virankaan puolesta" kysymykseen, kun kerran kokous pidettiin Roomassa.

***

Liian usein vieläkin länsimaiden johtajat kuvittelevat, ettei afrikkalaisilla viisauksilla ole merkitystä heille. Ei siis ihme, että nälkäkokouksessa ei edes tavoiteltu nälän ja aliravitsemuksen poistamista vuoteen 2025 mennessä. Sen sijaan tyydyttiin jälleen kerran plaaplaa-julkilausumaan, jossa nälkä poistetaan "niin pian kuin mahdollista".

Miljardin nälkäisen joukolle maailmassa on kyllä turha puhua todellisista kiireellisistä toimista nälän ja ruokapulan poistamiseksi, jos samaan aikaan valtiot eivät pysty sitoutumaan edes paperilla aika- ja määrätavoitteisiin.

Jos maailman johtajat eivät antaneet todellisia lupauksia nälkäisten ja aliravittujen ihmisten auttamiseksi, on turha kuvitella, että näitä johtajia saataisiin todellisiin toimiin ravinnon riittävyyden takaamiseksi maailman eri alueiden välillä.

Vaikka maailmassa pitäisi olla riittävästi ruokaa kaikille, tarvitaan paljon tietoa, taitoa, innovaatioita ja kuljetusmahdollisuuksia, että Afrikkaa ja monia väkirikkaita maita, kuten Kiinaa ja Intiaa vaivaava tuleva tai nykyinen ruokapula voitetaan. Ruokaa tarvitaan 70 prosenttia lisää vuoteen 2050 mennessä, jolloin ruokailijoita on jo yhdeksän miljardia.

***

Hulluinta kaikessa on, että siinä missä Rooman nälkäkokoukseen lähtijät olivat kiven alla, Kööpenhaminan ilmastokokouksen salipaikoista suorastaan taistellaan poliitikkojen kesken. Tosiasiassa jokaisen Kööpenhaminan kokouksesta läpimurtoa odottavan poliittisen johtajan olisi tullut aloittaa valmistautuminen jo Roomasta: niin suorassa yhteydessä nälänhätä on ilmastonmuutokseen.

Ilmaston lämpeneminen tulee laajentamaan entisestään kuivia alueita ja aavikkoja. Viljelykelpoiset alueet vähentyvät koko ajan. Jos keskilämpötilan nousu ylittää jossakin vaiheessa kolme astetta, ruoantuotannon edellytykset heikentyvät huomattavasti.

Viime kädessä maailman nälkäisillä ei olekaan vain nälänhätää ja ilmastomuutosta selätettävänään. Nimittäin yhteisten sitovien globaalien ratkaisujen kariutuminen Roomassa tarjoaa jälleen kerran monenlaisia porsaanreikiä tee-se-itse-johtajille. Kiina, Etelä-Korea ja Saudi-Arabia ovat jo hamstranneet suuria maa-alueita muun muassa Afrikasta tuottaakseen ruokaa vain itselleen.

Feodalismin paluulla ei ratkaista maailman ongelmia. Kehittyviä maita ei saa jättää yksin selviämään tulevaisuuden tuottamista haasteista. Jos näin aina ja jatkuvasti tehdään huippukokouksesta toiseen, silloin poliittisilla johtajilla on käytössään tosiasiassa ydinaseitakin tehokkaammat joukkotuhoaseet maailmassa. Uuden ajan joukkotuhoaseiden - ilmastonmuutoksen ja nälänhädän - kehittymisen estäminen on tämän päivän kehityspolitiikan suurin etappi.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Suomen Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.