Vieraskolumni

Tulvat paljastavat Thaimaan talouskasvun rajat

Thaimaan tulvat eivät ole vielä peittäneet Bangkokia, mutta jälkipyykkejä on alettu jo pestä. Luonto on näyttänyt, että Thaimaan talouskasvu on rakennettu väärään paikkaan, riisikosteikoille.
Timo Kuronen
18.10.2011

Tätä kirjoitettaessa noin kymmenen miljoonaa bangkokilaista asuu käytännössä saarella, sillä tulvavedet ovat saartaneet kaupungin jo melkein joka kulmalta. Naapurimaakunnissa miljoonien ihmisten kodit ja kylät ovat jo veden vallassa.

Tuore satelliittikuva näyttää, että Keski-Thaimaan uudella sisämaajärvellä on pituutta ainakin kaksisataa ja leveyttä satakunta kilometriä. 

Bangkokin tulvavalleja on korotettu ja vahvistettu yötäpäivää. Pääkaupungin keskusta ei saa kastua, peittäköön vesi esikaupunkialueet ja niiden ihmiset. Ayutthayassa ja Pathum Thanissa jo yli 250 000 ihmisen työpaikat kuudella suurella teollisuusalueella ovat 2-4 metriä veden alla, mahdollisesti jopa kuukausia. Talouskasvuennustetta rustataan alaspäin ja tulvan vahinkoarviota ylöspäin päivittäin.

***

Tämänvuotisen tulvan sanotaan olevan pahin ainakin 50 vuoteen. Vanhoista kuvista voi nähdä, että Bangkokin kaduilla on tosiaan joskus veneilty. Ja ennen kuin ”Idän Venetsian” kanavat muutama vuosikymmen sitten täytettiin ja muutettiin autoränneiksi, veneily oli melkein ainoa tapa liikkua tulvatasangolle rakennetussa kaupungissa.

Mutta miksi pahat tulvat iskivät juuri tänä vuonna? Voimakkaan monsuunin ja La Niña -sääilmiön vuoksi sateita on riittänyt Thaimaassa ja muuallakin Kaakkois-Aasiassa kyllästymiseen asti.

Pohjois-Thaimaa sai osansa parista Filippiinien suunnalta tulleesta taifuunista, jotka elo-syyskuussa dumppasivat vettä kuukausien sademäärän verran muutamassa päivässä. Ja ne pohjoisen vedet ovat nyt Bangkokin porteilla.

Ilmastonmuutoksenkin roolia on jo ehditty arvuutella. Tarkimpien ilmastomallien mukaan vuotuiset sademäärät tulevat todennäköisesti Thaimaassa lisääntymään. Myrskyt ja sankkasateet yleistyvät, mutta kuivalla kaudella voi vastaavasti olla entistä kuivempaa.

Jotkut päivälehtien kolumnistit ja mielipidekirjoittajat puolestaan tietävät, että luontoäiti on saanut nyt tarpeekseen metsien kaatamisesta ja kaltoin kohdellut joet osoittavat raivoaan.

Yksi kuppikunta syyttää huonoa veden hallintaa: pohjoisen suurissa tekoaltaissa pidettiin liikaa vettä ennen rankkasateita, joten niihin ei sopinut paljoa lisää. Bangkokin saartanutta vesimassaa korottaa suurimmasta padosta hätäjuoksutettu 100 miljoonan kuutiometrin päivävolyymi.

***

Se näyttää jo selvältä, että Thaimaa on epäonnistunut pahan kerran kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Luonto ja joet tekevät tehtävänsä, eli vesi hakeutuu luonnollisesti alaville maille. Neljä Thaimaan pohjoisosat kuivattavaa jokea yhdistyy Nakhon Sawanin kaupungissa Chao Phraya -joeksi, joka virtaa Thaimaan riisikulhon halki Bangkokiin ja mereen.

Jostain syystä myös yli tuhat tehdasta on pakkautunut tuonne alavaan riisikosteikkoon. Hurjassa teollistumisbuumissa 1980-1990-luvuilla teollisuusalueita avattiin sinne, mistä maata saatiin halvalla. Tulvariskianalyysit taisivat jäädä tekemättä, ja alue on säästynyt pahoilta tulvilta aiemmin vain hyvän tuurin ansiosta.

Tänään tulvavesi on niillä kosteikoilla, joilla on aina ollut märkää. Teollisuuden lisäksi kosteikoita ovat vallanneet tiet, asuinalueet ja ostoskeskukset. Tulva pitkittyy, kun veden luonnolliset reitit mereen on tukittu. Lisäksi pohjaveden ylipumppauksen vuoksi maan pinta on vajonnut varsinkin Bangkokin itäosissa.

***

Tuhotulvat liittyvät mielenkiintoisesti myös Thaimaan energiapolitiikkaan. Öljyn maailmanmarkkinahinnan noustua muutama vuosi sitten Thaimaan silloinen hallitus alkoi määrätietoisesti edistää kotimaista biopolttoaineiden tuotantoa. Palmuöljyä tarvittiin biodieseliin sekä kassavaa ja sokeriruokoa etanoliin. Kiinan ja Thaimaan autoteollisuuden kasvaessa myös luonnonkumin hinta lähti hurjaan nousuun.

Biopolttoaineet ja kumi näkyvät nyt plantaaseina kukkuloiden ja vuorten rinteillä Thaimaassa ja sen naapurimaissa. Luonnonmetsiä on raivattu yhä ylempää, eivätkä yhden viljelykasvin viljelmät estä veden nopeaa virtaamaa ja maan eroosiota sadekaudella. Maanvyörymistä raportoidaan entistä useammin.

Samalla kun Thaimaan energiaviranomaiset pyrkivät eroon öljyriippuvuudesta ja ovat ehkä aidosti huolissaan maan hiilidioksidipäästöistä, biopolttoainepäätökset saattavat toisaalla pahentaa tulvien vakavuutta.

Ennen tulvia nykyinen hallitus oli lunastamassa vaalilupaustaan autoveron poistosta ensimmäisen autonsa ostaville. Lupauksen on arveltu lisäävän autojen määrää Thaimaassa yli viisi prosenttia yhden vuoden aikana. Samalla kumin ja biopolttoaineiden kysyntä lisääntyisi. Ja alttius uusille tulville.

Toivottavasti tulvat näyttävät, että thaimaalaisten veronmaksajien rahoille olisi parempaakin käyttöä.