Vieraskolumni

Taiwanin pyyteetön dollaripolitiikka

Kannattaako hallitusten ottaa vastaan kehitysapua, jos sen seurauksena on julkisen hallinnon korruption lisääntyminen?
Marko Lehto
22.3.2005

Nimi

Keski-Amerikan yhdentyminen on saanut uutta vauhtia: alueen valtioiden entisillä vallanpitäjillä on yhteisiä ongelmia.

Costa Rican ja Nicaraguan entiset presidentit Rodriguez ja Aleman ovat vankilassa korruptiosyytteiden johdosta. Panaman ja Guatemalan entiset presidentit Moscoso ja Portillo ovat liittynet Keski-Amerikan parlamentin jäseniksi saadakseen suojan korruptiosyytteitä vastaan. Puhtaita pulmusia eivät ole Hondurasin tai El Salvadorinkaan entiset johtajat, vaikka heitä vastaan ei oikeusprosesseja ole käynnistetty.

Keski-Amerikan ex-presidenttejä yhdistää myös se, että he kaikki saivat syntymäpäivälahjoja Taiwanilta ollessaan vallassa. Taiwanin oppositiopuolueen ja tiedotusvälineiden mukaan Panaman Moscoso ja Guatemalan Portillo saivat miljoonan dollarin arvoiset lahjat ja Costa Rican Rodriguez peräti 1,4 miljoonaa dollaria, jolla rahoittaa kansainvälistä uraansa presidenttikauden päätyttyä. Tämän lisäksi Costa Rican pääpuolueet saivat Taiwanilta viime vaaleissa yhteensä 2,3 miljoonaan dollaria avustusta vaalikampanjoihinsa.

Moscoson syntymäpäivät olivat sopivasti hieman ennen kuin Panama kirjoitti vapaakauppasopimuksen Taiwanin kanssa. Miljoonan dollarin syntymäpäivälahja ohjattiin Friendship-hyväntekeväisyysjärjestön kautta sellaisen yhtiön tilille, jota johti - presidentti Moscoso. Kukaan ei tunnu tietävän, kuka on Friendship-järjestön takana, ja Moscoso syyttää lehdistöä poliittisesta ajojahdista. Kaikki väitetyt yhteydet vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisen ja syntymäpäivälahjan välillä ovat ex-presidentin mukaan turhanpäiväistä poliittista spekulointia.

***

Taiwanin presidentti Chen Shui-Bian vaatii nyt maansa oppositiokansanedustajille sekä yhdelle radioasemalle rangaistusta maineensa tahraamisesta, koska nämä kertoivat avoimesti lahjojen jakelusta. Lahjat ovat Taiwanin presidentin mukaan olleet henkilökohtaisia, presidentiltä presidentille, eikä niistä ole syytä tehdä tiliä ulkopuolisille. Myös Panaman ex-presidentti on esittänyt syytteen taiwanilaiselle radioasemalle, koska hän tuntee kunniaansa loukatun.

Syntymäpäivälahjojen ja vaalikampanjoiden rahoittamisen ohella Taiwan on ollut avokätinen myös kehitysyhteistyöhankkeissaan. Nicaraguaan rakennettiin uudet tilat presidentille ja ulkoministeriölle ja Panamaa avustettiin sairaaloiden ja museoiden rakentamisessa. Kaikkien Panamassa rahoitettujen hankkeiden ympärillä on nyt korruptioskandaaleja ja selkeää näyttöä varojen väärinkäytöstä.

Taiwania syytetään leväperäisestä dollarien levittelemisestä, ja taiwanilaiset kummastelevat, onko lahjan antamisessa jotain vikaa. Riippuu siitä, mitä vastalahjaksi halutaan, vastaavat kansalaiset.

Mitä Taiwan sitten odottaa? YK:n jäsenmaista 26 tunnustaa Taiwanin valtion. Näistä kuusi on Keski-Amerikassa ja yhteensä 13 Latinalaisessa Amerikassa. Entä mikä näille Taiwanin tunnustaville latinovaltioille on yhteistä? Ne ovat pääasiassa köyhiä maita, jotka tarvitsevat ulkomaista apua ja niistä suurimmalla osalla on korruptio-ongelma. Antamalla avokätisiä lahjoja päättäjille ja rahoittamalla kehitysyhteistyöhankkeita Taiwan varmistaa itselleen ystäviä, jotka äänestävät sen puolesta Kiinan kansantasavaltaa vastaan.

***

Avulla on kuitenkin varjopuolensa. Vaalikampanjoiden rahoittamisen ja henkilökohtaisten lahjojen seurauksena poliitikkojen laiton vaurastuminen ja paikallinen korruptio ovat lisääntyneet. Kansalaisyhteiskunnan edustajat eri maissa ovat aloittaneet keskustelun siitä, kannattaako hallitusten ottaa vastaan kehitysapua, jos sen seurauksena on julkisen hallinnon korruption lisääntyminen. Loppupeleissä avun negatiiviset seuraukset voivat olla suurempia kuin avulla rahoitetun infrastruktuurin tuoma hyöty.

Korruptoituneissa maissa olisi kehitysyhteistyölle säädettävä tiukemmat rajoitteet. Tällä hetkellä kukaan ei pysty kontrolloimaan maihin tulevan avun tarkoitusperiä. Suuri osa ulkomaisesta avusta tulee kehitysmaihin erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta, joiden todellista alkuperää ei tiedä kukaan.

Ehkä kansalaisyhteiskunnan edustajien pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, minkä kaltaista apua maahan halutaan ja tietyissä tapauksissa kieltäytyä vastaanottamasta sitä, vaikka lahjoittaja - kuten Taiwan - vannoisikin avun olevan täysin pyyteetöntä.


Kirjoittaja työskentelee Nicaraguassa suomalaisessa kehitysyhteistyöohjelmassa. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.