Vieraskolumni

Sinunkin elämässäsi parasta on rauha

Vietämme itsenäisyyspäivää ja hehkutamme sodan päättymistä, mutta ennen kaikkea meidän tulisi riemuita rauhan alkamisesta.
Laura Kihlström
2.6.2015

Selam no? Etiopian yleisin tervehdys on niin automaattinen ja jokapäiväinen, ettei sen merkitystä sen kummemmin mietitä arjessa. Se tarkoittaa: onko rauha kanssasi?

Joskus mietin, miten tervehdys on saanut alkunsa. Kysyivätkö etiopialaiset sitä toisiltaan, kun äkkipikaisuudestaan ja vainoharhaisuudestaan tunnettu hallitsija Tewodros kylvi kauhua eri puolella maata? Vai tiedusteltiinko rauhaa sen jälkeen, kun rakastettu keisari Menelik kukisti italialaiset Adwan taistelussa ja varmisti Etiopian itsenäisyyden?

Rauha on Etiopiassa tapetilla, kun maassa on juuri pidetty vaalit. Todennäköisesti kaikki jatkuu ennallaan. Skeptisimmät (siis puheliaat taksikuskit) povaavat, että maassa on sota parin vuoden sisään. Tyytymättömyyttä ja jännitteitä on olemassa. Minäkin olen oppinut katsomaan naapurustoni mukulakivikatuja aavistuksen pelokkaasti – niistä saa revittyä hyviä aseita mahdollisen mielenilmauksen yhteyteen. Tällaista on elää painekattilassa. Paineeseen tottuu.

* * *

Kaiken sen, mitä tapahtuu Etiopiassa, soisi kiinnostavan sinua, koska se, mitä tapahtuu Etiopiassa, ei pysy Etiopiassa. Etiopiaa pidetään vakauden saarekkeena Afrikan sarvessa, jossa muuten kuohuu. Sen vakaana pitäminen on kansainvälisestikin tärkeä geopoliittinen tavoite.

Geopolitiikka selittää osaksi, miksi Etiopia on jo pitkään ollut länsimaiden rahallisen tuen kohde. Jos Etiopia on vakaa, al-Shabaab pysyy hieman paremmin aisoissa. Jos Etiopia pysyy kasassa, kristityt ja muslimit eivät käy siellä toistensa kurkkuihin kiinni. Jos Etiopia suo, Yhdysvallat pitää sotilastukikohtansa siellä.

Etiopia on vakaa, mutta onko rauha sen kanssa? Rauhan määritelmä on niin lavea.

Rauha ei tarkoita vain konfliktin tai sodan poissaoloa. Rauha on mahdollisuus unelmoida, vuokrata asunto, perustaa perhe, hankkia koulutus, tehdä työtä, juoda kuppi kahvia ilman pelon tunnetta. Rauha on perheitä, joissa ei ole sukupolvien kestävää katkeruutta, rikkoutuneisuutta tai hiljaisuutta menneisyyden kauheuksista. Rauha on mahdollisuus elää vapaasti, vallanpitäjiä kritisoiden, turvaa siitä, ettei oma hallitus sorra kansalaisiaan.

Täydellinen rauha aiheuttaa kateutta. Eräs nuori etiopialainen sanoi minulle taannoin: minä olen sinulle niin kateellinen siitä, että olet saanut kasvaa maassa, jossa on ollut niin pitkään rauha. Hän ei ollut erityisen kateellinen vaatteistani tai rahoistani. Hän kadehti Suomen rauhaa.

* * *

Suomalaisilla on käsittämätön rikkaus, jota emme muista juhlia arjessa. Olen ymmärtänyt sen syvällisesti vasta Etiopiassa asuessani. Vietämme itsenäisyyspäivää ja hehkutamme sodan päättymistä, mutta ennen kaikkea meidän tulisi riemuita rauhan alkamisesta.

Pieninä lapsina uskallamme sanoa vilpittömästi, että toivomme maailmaan rauhaa. Kun puolestaan missi sanoo kruunauksensa yhteydessä toivovansa maailmanrauhaa, on hän vitsi.

Aikuisena liian voimakas rauhanpuhe on hippimäistä naiiviutta ja asiallinen, realiteetit huomioon ottava kokonaisvaltainen lähestymistapa suositeltavampi. Kun rauhasta poistetaan tunteet ja sitä lähestytään kansainvälisillä foorumeilla viileän rationaalisesti, on siitä myös helpompi puhua aivan kuin se ei olisi maailman tärkein asia.

Rauha mahdollistaa kaiken, ja sen pitäisi olla kaikkien maailman maiden, Etiopiaa myöden, tärkein kehitystavoite. Rauhan määritelmäksi ei riitä, että on talouskasvua eikä käydä avointa sotaa. Rauha on muutakin kuin pilvenpiirtäjiä ja uusi lentokenttä. Se on jokaisen ihmisen tunne siitä, ettei edistys ja kehitys jää hänen ulottumattomiinsa.

Kirjoittaja työskentelee apulaisasiantuntijana maatalousprojektissa Etiopiassa. Hän on myös Selam Selam -blogin kirjoittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.