Vieraskolumni

Sambia hukkuu roskaan

Sambialla on suuria haasteita ympäristönsuojelussa, ja kaikkein hankalimmaksi on osoittautumassa jätehuolto. Sen huomaa jätevuorista pääkaupungin köyhissä kaupunginosissa ja roskaisista kaduista kaikissa maan kaupungeissa.
Clive Chibule
9.10.2007

Clive Chibule Sanotaan, että Sambiassa jopa 80 prosenttia kaupunkilaisista asuu kammottavassa kunnossa olevilla, suunnittelemattomilla alueilla, joissa puhtaan veden saanti on lähinnä urbaani legenda.

Miten tähän on tultu?

Paikallishallintoministeriön alaiset kunnat ja kaupungit olivat ennen vastuussa jätehuollosta. Kun talous murentui, ministeriön maksatukset kunnille hiipuivat. Kuntien ylläpitämät roska-astiat katosivat ja jätevuoret alkoivat kasvaa.

Ihmisten mielissä jätehuolto on edelleen kuntien vastuulla. Roskia heitetään huoletta kadulle, kun ajatellaan, että kaupunki siivoaa jäljet. Kotitalousjätteet kasataan kasvaviin jätevuoriin kotikulmille.

Yksityistämisen jälkeen jätehuolto uskottiin yksityisten yritysten hoitoon. Kaupunkien laitamien köyhillä asukkailla ei kuitenkaan ole varaa jätemaksuihin. Pääkaupunki Lusaka on ainoa Sambian kaupungeista, jolla on uudenaikainen kaatopaikka. Muiden kaupunkien jätteet kerääntyvät hallitsemattomiin vuoriin satunnaisesti valituissa paikoissa.

***

Jäteongelman ratkaisemiseksi paikallishallintoministeriö käynnisti kesällä Pidä Sambia puhtaana -kampanjan, jonka avasi itse presidentti. Kampanja on saanut vaihtelevan vastaanoton. Huono maine johtuu laajamittaisista purkuoperaatioista, joissa julkisen hyvinvoinnin nimissä jyrättiin maan tasalle köyhiä asuinalueita ja häädettiin kaupustelijat Lusakan kaduilta.

Kattavan ympäristölainsäädännön puuttuessa on vaikea perustella näin radikaaleja toimia. Roskaamisesta ei joudu vastuuseen, ja teoreettisetkin sakot ovat liian pieniä pelottaakseen ketään. Roskaamisesta pitäisikin tulla sakotettava rike.

Asioiden laita tuskin korjaantuu ilman ponnekasta tiedottamista. Harva ymmärtää ympäristön arvon tai on tietoinen sen suhteesta kehitykseen ja terveyteen. Roskaajia eivät ole pelkästään kotitaloudet, ja yritysten sosiaalisen vastuun lisäämiseksi tarvitaan hallituksen säätelyä.

Pienilläkin asioilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Monissa maissa on jo siirrytty pois tienvarsia likaavien muovipussien käytöstä. Myös Sambia voisi ottaa käyttöön haittaverot muovipusseille ja kannustaa kauppiaita paperipussien ja kangaskassien käyttöön.

Jotta jäteongelma saataisiin lopullisesti ratkaistua, tulisi kaupungin ottaa askel kohti yhteisöjä. Vain yhdessä asukkaiden kanssa voidaan löytää kestäviä ratkaisuja, joilla roskat pysyvät poissa kaduilta ja pihoilta. Yhdessä toimimalla katumme puhdistuvat ja ympäristö vihertyy.

Kirjoittaja toimii aktiivisesti Sambian Green Living Movement -ympäristöjärjestössä, joka on Kepan kumppanijärjestö. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.