Vieraskolumni

Pakolaiset, tulkaa auttamaan meitä!

Me huudamme pakolaisia apuun ratkomaan omia ongelmiamme samaan aikaan, kun köyhät maat hoitavat todellisen pakolaiskriisin.
Tuuli Hongisto
4.2.2014

"En tiedä ensinnäkään, minkälaisia he ovat, joita niillä on varastossa.”

Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Ihamäkeä huoletti tammikuussa oman kunnan tulevaisuus. Muuttotappiokunta oli menettämässä oikeuden järjestää omat terveydenhuoltopalvelunsa, jos väkiluku ei nousisi yli 20 000:een vuoden loppuun mennessä.

Onneksi Ihamäki oli keksinyt ratkaisun: nyt tarvittaisiin maahanmuuttajia – ehkä pakolaisia. Mutta ei mitään ongelmatapauksia. Ylen Lahden-radion haastattelussa Ihanmäki kertoi, että "yritämme saada mahdollisimman hyviä ja terveitä maahanmuuttajia".

Myöhemmin Etelä-Suomen sanomissa hän kuitenkin arveli, ettei kunta välttämättä saisi poimia rusinoita pullasta. "En tiedä, onko meillä mahdollisuus niitä tarkistaa vai pitääkö tyytyä vain maahanmuuttoviranomaisten ratkaisuihin."

Uskomatonta, ajatteli moni. Heinolan asukaslukutoimikunnan jäsen Jouko Rajajärvi (sd) tarkensi Ilta-Sanomille, että "kyse on Ihamäen sooloilusta". Muut toimikunnan jäsenet sanoutuivat hänen mukaansa myös irti Ihamäen sanoista.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja lkka Jaakkola (kok.) kehotti Ihamäkeä eroamaan puheenjohtajan paikalta.

Möläytykseen reagoitiin myös huumorilla: rap-artisti Musta Barbaari soitti radio-ohjelmassaan Ihamäelle ja tarjosi tälle räätälöityä "pakettia", johon kuuluisi syyrialaisia, somaleita, etiopialaisia, kongolaisia ja "sekarotuisia".

* * *

Vakavasti ajateltuna Ihamäki kuitenkin paljasti lapsellisessa kommentissaan jotain perustavanlaatuista suhtautumisessamme pakolaisiin: mehän haluamme hyötyä heistä!

Ihamäen tapaan moni muukin poliitikko on tuonut esiin hyvin tarkkoja syitä, joita varten Suomessa tarvitaan maahanmuuttajia. Muistutetaan siitä, että Suomi todella tarvitsee nuoria maahanmuuttajia tulevaisuudessa korjaamaan huoltosuhdetta.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko puhui viime vuoden heinäkuussa Kansainvälisessä siirtolaisjuhlassa sosiaali- ja terveysalan työvoimapulasta, jota paikkaamaan maahanmuuttajat kelpaisivat.

Työperäinen maahanmuutto on toivottavaa, muu, hyväksikäyttötarkoituksessa rajan yli livahtamiseksi leimattu myyttinen "elintasopakolaisuus" ei.

On ikävää, jos vaatimus hyödyllisyydestä ja ihmisten välinearvoon keskittyminen ulotetaan ihmisiin, jotka tarvitsevat apua konfliktin tai muun kriisin takia. Entä jos pakolainen on asunut vuosikaudet leirillä ja on traumatisoitunut tai konfliktissa vammautunut ja työkyvytön?

Mihin katosivat inhimillisyys ja yhteisvastuu?

* * *

Niin kutsuttujen maahanmuuttokriitikoiden puheissa korvaan särähtää uhrautumismentaliteetti. Kuvitellaan, että Suomi hyväntahtoisena hölmönä hoitaa muun maailman ongelmia yli varojensa samaan aikaan, kun muut sluibailevat.

Minulla on uutisia: Suomi ei ole globaalisti vertailtuna kummoinenkaan hyvis. Meillehän ei tule juuri lainkaan pakolaisia.

Suomen pakolaiskiintiö on 750 ihmistä vuodessa, mutta Suomi ei ole edes täyttänyt kiintiötään kymmeneen vuoteen. Kainuun Sanomat uutisoi syksyllä, että jopa vuonna 2010 kiintiöpakolaisiksi valittuja henkilöitä odottaa edelleen maahan pääsyä.

Samaan aikaan, kun täällä nipotetaan pienen pienistä pakolaiskiintiöistämme, suurin osa maailman pakolaisista sijoittuu kehitysmaihin: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 80 prosenttia. Eniten pakolaisia on Pakistanissa, jossa heitä on 1,6 miljoonaa.

Huoli pakolaisten vaikutuksesta vastaanottavaan maahan on varsinainen ensimmäisen maailman ongelma, koska huoli ei tunnu ulottuvan niihin maihin, jotka todellisuudessa kantavat suurimman vastuun.

Syyrian pakolaisia on eniten Libanonissa (yli 700 000), Jordaniassa (yli 500 000), Turkissa (noin 500 000), Egyptissä ja Irakissa. 

Vertailun vuoksi: vuonna 2012 kaikkiin Eurooppan maihin saapui yhteensä 332 000 turvapaikanhakijaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi Euroopan maita joulukuussa siitä, että vain kymmenen jäsenmaata on luvannut vastaanottaa syyrialaispakolaisia. Yhteensä 12 000 ihmistä.

Tämä on Amnestyn mukaan puoli prosenttia syyrialaisista pakolaisista. Saman verran, kuin pakolaisia saapui Libanoniin marraskuun viimeisten viiden päivän aikana.

Pienenä parannuksena Suomi päätti ottaa vuonna 2014 vastaan enemmän pakolaisia, 500 syyrialaista, nostaen maamme kokonaiskiintiön 1050:een.

* * *

Pakolaisongelmasta valittaminen ja sopivien yksilöiden poimiminen meidän tarpeisiimme on täysin käsittämätöntä elitismiä. Silloin unohdetaan, miksi pakolaisia otetaan Suomeen ja muihin maihin.

Ei todellakaan sen takia, että he tulisivat ratkaisemaan meidän ongelmamme.

Kirjoittaja on helsinkiläinen radiotuottaja ja vapaa toimittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.