Vieraskolumni

Paisunut Nicaragua ei tunne itseään

Nicaragua sai satatuhatta neliökilometriä lisää pinta-alaa tunnissa. Luonnon monimuotoisuutta ei tunneta, mutta se tiedetään, että rikkaiden kalavesien ja korallien alla on öljyä.
Wilder Perez
11.3.2013

Viime vuoden marraskuun 19. päivänä maani kasvoi lähes kaksinkertaiseksi, aivan kirjaimellisesti. Aamun tunteina Nicaraguan pinta-ala oli 130 000 neliökilometriä. Puolilta päivin ala oli paisunut lähes 230 000 neliökilometriin. Ympäristöön erikoistuneena toimittajana ajattelin heti luonnonrikkauksia, jotka Nicaragua sai haltuunsa, ja tarvetta tutkia maan biosfääri perinpohjaisesti.

Kun Nicaraguan ala oli vielä 130 000 neliökilometriä, ympäristö- ja luonnonvaraministeriö Marena kirjasi, että maassa on 310 280 eri eläin- ja kasvilajia, mikä vastaa ministeri Juana Argeñalin mukaan seitsemää prosenttia koko maailman biodiversiteetistä. Naapurimaassa Costa Ricassa eläin- ja kasvilajien määrä on puolet pienempi.

Jo ennen Nicaraguan äkillistä laajenemista maan alueella oli 68 eri ekosysteemiä. Ecuador ja Meksiko tunnetaan valtavasta luonnon monimuotoisuudestaan, mutta ne jäävät kauas Nicaraguan taakse: Ecuadorissa ekosysteemejä on 46, Meksikossa 29.

Nyt Nicaraguan pinta-ala on lähes kaksinkertainen. Onko siis mahdollista, että lajien ja ekosysteemien määrä on myös kaksinkertaistunut? Ei tietenkään, muttemme me myöskään tiedä, paljonko monimuotoisuutemme on kasvanut, sillä tutkimustietoa ei ole.

Tässä kolumnissa antamani tiedot ovat vuodelta 2010. Sitä ennen ei tietoja ollut, eikä uusia ole kuulunut sen jälkeenkään. Nicaragua on tosiasiassa tuntematon alue. Joka vuosi maassa katoaa 70 000 hehtaaria metsää – eikä sitäkään vielä viisi vuotta sitten tiedetty. On hämärän peitossa, montako lajia ja ekosysteemiä häviää jokaisen hakatun hehtaarin myötä.

***

Lienee aika selittää, kuinka maani saattoi paisua kuin pullataikina alle tunnissa. Marraskuun 19. päivänä YK:n kansainvälinen tuomioistuin antoi päätöksen, joka palautti Nicaragualle sen Karibianmeren mannerrinteen hyödyntämisoikeuden Kolumbiaa vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä, joka kesti 11 vuotta. Päätös oli luettu alle 60 minuutissa.

Kolumbia piti hallussaan näitä aluevesiä 84 vuoden ajan, aina vuodesta 1928. Kansainvälisen tuomioistuimen päätös palautti merialueen Nicaragualle, mutta se ei ottanut kantaa kysymykseen San Andrésin saaristosta, joka sen tähden säilyy Kolumbian hallinnassa.

Palataanpa nyt luonnon monimuotoisuuteen ja sen tutkimista koskevaan huoleeni. Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksellä Seaflowerin biosfäärialue jaettiin kahtia. Alueen pinta-ala oli alun perin 350 000 neliökilometriä, mutta kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa siirtyi Nicaraguan hallintaan ja miten paljon jäi Kolumbian käsiin.

Oikeudenkäynnin aikana Nicaragua vaati Kolumbialta korvauksia siitä, että maa oli hyödyntänyt Nicaraguan merialueita 84 vuoden ajan, mutta tuomioistuin jätti asian huomiotta, koska ei tiedetä, kuinka paljon luonnonrikkauksia tuolla Karibianmeren alueella on.

Miksi minua kiinnostaa tietää, kuinka monta pikkukalaa ja merilevää Karibianmeressä on? Siksi, että kalat ja levät ovat murunen alueen luonnonrikkautta – aarre, joka voisi muuttaa historian kulkua tuossa maailmankolkassa.

***

Nicaragualaiset ja kolumbialaiset geologit epäilevät, että nykyään Nicaragualle kuuluvan merialueen alla lymyää niin suuri öljy- ja kaasuesiintymä, että se riittäisi synnyttämään öljyteollisuuden. Lehdet kertovat, että Kolumbian kansallisen yliopiston laskelmien mukaan öljyä voisi olla jopa kuuden miljardin tynnyrin verran, mikä vastaa Norjan öljyvarantoja tai Australian ja Britannian yhteenlaskettuja varantoja.

Jo tämän vuoden helmikuussa Nicaragua isännöi Britannian lähettämää delegaatiota, joka oli kiinnostunut tutkimaan öljynjalostustuotteita alueella. Energia- ja kaivosministeriö uskoo, että kahden eurooppalaisen yrityksen anomat tutkimusluvat voitaisiin laajentaa uusille, Nicaraguaan kuuluville alueille.

Samalla paikalla uiskentelee myös Karibianmeren parhaita kalaparvia. Merialueella pyydetään kasapäin hummereita, katkarapuja ja muita maailman herkullisimpia mereneläviä.

Kun ympäristö- ja talouskriisit pakottavat meidät punnitsemaan vaakakupissa talouskehitystä ja luonnonsuojelua, on paras hankkia kaikki mahdollinen tieto luonnonrikkauksista.

Nicaragua ei kuitenkaan tunne omia luonnonvarojaan. Ensimmäiset tiedot kerättiin lähes 190 vuotta maan itsenäistymisen (1821) jälkeen. Marraskuun 19. päivänä 2012 nuo tiedot vanhentuivat.

Huoleni on, että jos luonnon monimuotoisuutta ei ryhdytä tutkimaan huomattavasti nykyistä laajemmin, on pian todennäköisempää, että törmäämme Karibianmerellä öljynporauslauttoihin kuin Seaflowerin biosfäärialueen suuren koralliriuttaan. Paisunut Nicaragua ei tunne omaa itseään.

Kirjoittaja on nicaragualainen toimittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.