Vieraskolumni

Onko Suomi saari?

Monilta on jäänyt huomaamatta, että Suomi ei ole ilmastotalkoissa yksin. Lähes kaikki keskeiset kehitysmaat ovat ilmoittaneet valmiudesta rajoittaa päästöjä.
Oras Tynkkynen
26.10.2009

Oras Tynkkynen vinjettiIlmastopoliittisessa keskustelussa monien suurin huoli ei ole se, saadaanko ihmiskunnan hyvinvointia horjuttava ilmastokriisi torjuttua. Eniten ei huoleta myöskään se, ehtiikö Suomi ajoissa paikalle, kun kymmenien miljardien arvoiset kestävien ratkaisujen maailmanmarkkinat jaetaan.

Syvimmät uurteet otsaan nostaa pelko siitä, että Suomi - ja Euroopan unioni - tekisi ilmastonsuojelun eteen enemmän kuin jotkin muut. Sehän vasta olisi tragedia, jos Suomi olisi edelläkävijä maailman suurimman uhkan ratkomisessa.

Ilmastopoliittisesti Suomi tuntuu usein saarelta. Puuhaamme täällä omia juttujamme tietämättä ja piittaamatta, mitä muussa maailmassa tapahtuu.

Monilta on jäänyt huomaamatta se, että Suomi ei suinkaan ole yksin vähentämässä ilmastopäästöjä. Maailma on liikkeessä - ja Suomenkin on juostava pysyäkseen paikallaan.

Kaikkein eniten pihalla suomalaiset ovat siitä murroksesta, joka on meneillään globaalissa etelässä. Käytännössä kaikki tärkeimmät kehitysmaat ovat jo esittäneet lukuisia tavoitteita ja toimenpiteitä - kunnianhimoisiakin - omien päästöjen suitsimiseksi.

***

Kivihiilivoimaloistaan sätitty Kiina on ilmoittanut nostavansa uusiutuvan energian osuuden 10 prosenttiin vuoteen 2010 ja 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Luku ei jää kovinkaan kauaksi monin verroin vauraamman ja hitaammin kasvavan EU:n tavoitteesta nostaa uusiutuvien osuus 20 prosenttiin.

Neuvottelujen roistoksi roolitettu Intia valmistelee maan teollisuudelle päästökauppaa vastaavaa järjestelmää energiatehokkuuden parantamisesta. Tehokkuuskaupalla pyritään vähentämään päästöjä määrä, joka on enemmän kuin mitä koko Suomi tuottaa vuodessa.

Indonesia on ilmoittanut voivansa leikata päästöjä peräti neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä muuten toteutuvaan kehitykseen verrattuna. Jos rikkaat maat antavat ilmastotyöhön tukea, voisi leikkausta tiukentaa 40 prosenttiin.

Brasilia pyrkii pysäyttämään metsäkadon - maan ylivoimaisesti tärkeimmän päästöjen lähteen - vuoteen 2015 mennessä. Meksiko puolestaan tavoittelee päästöjen leikkaamista kahdeksalla prosentilla jo vuoteen 2012. Ja niin edelleen.

***

Miten tämä kaikki on voinut jäädä huomaamatta niin monilta ilmastopolitiikan parissa toimivilta suomalaisilta? Mitä lehtiä he oikein lukevat, mitä twiittejä seuraavat? Onko Suomi saari, jonne uutiset ja ideat rantautuvat muita maita hitaammin?

Todellisuudessa Suomi ja EU eivät ole ilmastotalkoissa yksin. Kaikki keskeiset maat ovat liikkeessä.

Kööpenhaminassa on mahdollista rakentaa globaali liittoutuma ilmastokriisin välttämiseksi. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.