Vieraskolumni

Nousevan feminismin Malesia

Yhä kasvava joukko tavallisia malesialaisia suvaitsee ja jopa kannattaa asioita, joista vielä joitakin vuosia sitten ei olisi saanut edes puhua.
Kirsi Salonen
10.6.2013

Malesiassa törmää lähes päivittäin lausahduksiin, jotka pohjolassa olisivat vähintään arveluttavia, elleivät nyt suoraan halventavia – ja aivan varmasti poliittisesti epäkorrekteja. Eri etnisten ryhmien edustajia solvataan julkisesti jatkuvasti, samoin eri uskontoja tunnustavia kanssaihmisiä. Hyvin usein letkautusten kohteena ovat kuitenkin naiset.

Esimerkiksi kevyt small talk päiväkodin opettajan kanssa alkaa näin: "Kotiäitien lapset kehittyvät kyllä paremmin kuin työssä käyvien."

Toisin kuin Suomessa, missä äitien valinnat ovat kuuma (talous-)poliittinen peruna, Malesiassa kotiäiti on varsin yleinen ja jokseenkin arvostettu ammatti. Maassa, jossa työelämä ei jousta perheiden tarpeiden mukaan, on harvalla varaakaan valita muuten.

Vain alle puolet työikäisistä naisista käy palkkatyössä, joten työssä käyvä äiti on käsite siinä missä kotiäitikin. Sävy ei ole ainoastaan positiivinen ja työtä tekevän äidin valintaa arvostellaan vapaasti. Poliittisesti korrektia on olettaa, että nainen on kotiäiti, tai "home maker" — vapaasti käännettynä kodin hengetär.

Elämäntyylien kirjo asettaakin naisasialiikkeelle hurjia haasteita: maaseudulla naiset elävät perinteisten normien mukaan samalla kun pääkaupungin lasitorneissa naistoimitusjohtajat palaveroivat Guccit kainalossa.

***

Malesia sijoittui Maailman talousfoorumin viimeisessä raportissa sukupuolten tasa-arvossa 135 maan joukossa sijalle 100. Se näkyy jokapäiväisessä elämässä.

"Sellaisiin paikkoihin ei kyllä voi naisena mennä ilman aviomiestä", tokaisi naapuri vakavana. Kyseinen pahamaineinen paikka ei ollut paikallinen slummi, vaan Bangkok.

Perhe on edelleen naisen ensisijainen viiteryhmä, huolimatta siitä, että naisia on näkyvillä paikoilla, etenkin yksityissektorilla. Terveysministeriö ohjeisti taannoin naispuolisia esimiehiä pitkällä listalla neuvoja siitä, kuinka olla hyvä pomo. Erikoiseen sävyyn kirjoitettu ohjesääntö muun muassa neuvoi naisia "rentoutumaan" tiukoissa tilanteissa ja olemaan leveilemättä valta-asemallaan.

Poliittinen korrektius voidaan unohtaa täysin, kun puhutaan seksuaalivähemmistöistä. Viime vuonna opetusministeriö julkaisi esitteen, jossa käytiin läpi merkkejä, joista vanhemmat voivat tunnistaa lastensa homoseksuaalisuuden. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa v-kaulukset (pojilla) ja ylenpalttinen hengailu samaa sukupuolta olevien ystävien kanssa (tytöillä).

Ohjeet vedettiin pois yleisen närkästyksen vuoksi, mutta mediassa mustamaalataan säännöllisesti tahoja, joiden katsotaan levittävän moraalista rappiota.

***

Yksinkertaiselta eivät näytä musliminaistenkaan valinnat. Jos käytät huivia, olet miesten tahtoon mukautuva, alistettu nainen, jota ei oteta vakavasti miesten maailmassa. Jos annat hiustesi näkyä, olet automaattisesti kevytkenkäinen heitukka, jota ei kukaan kunnon mies halua viedä vihille.

Jos naistenlehtien kysymyspalstoja on uskominen, uskonnollinen poliisi vaanii jokaisen nurkan takana. Huivista riippumatta joudut varomaan ettei käyntiäsi elokuvissa tulkita esiaviolliseksi seksiksi. Eri sukupuolta olevien nuorten oleilu samassa tilassa ilman esiliinaa saattaa johtaa pahimmillaan pakko- tai lapsiavioliittoon.

Malesian lainsäädäntö on naisten oikeuksien osin melko edistyksellistä, ja naisten asema on kiitettävän usein pääministerin agendalla. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että lähes puolet maan naisista ei kuulu tämän lainsäädännön piiriin, vaan heidän elämäänsä säätelevät islamilaiset perhelait — joiden uudistaminen onkin sitten ihan eri juttu.

"Tottelevaisten naisten klubi" herätti närkästystä viime vuonna julkaisemalla oppaan muslimivaimojen aviollisista velvollisuuksista. Sen mukaan vaimon tulee olla miehelleen kuin prostituoitu — valmis täyttämään kaikki tämän toiveet. Tottelemattomat ja haluttomat naiset olivat liikkeen mukaan syypäitä seksikauppaan.

Klubin lausahdukset nostattivat vastalauseiden myrskyn ja islamilainen feminismi sai paljon palstatilaa. Kovaäänisin musliminaisten oikeuksien puolestapuhuja on Sisters in Islam -järjestö. Sen riveihin kuuluu vahvoja naisia, joilla on selkeät uskonnolliset perustelut vaatimuksilleen muuttaa naisten oikeuksia polkevia perhelakeja.

***

Valtaapitävien sammakot johtavat hekumointiin oppositioon kallellaan olevilla sivustoilla ja kalabaliikkiin sosiaalisessa mediassa. Kestopuolustuksena käytetään Saudi-Arabiaa todellisena naista alistavana kulttuurina. Ja totta kyllä, saudisiskoihin verrattuna Malesian naiset ovat vapaita kuin taivaan linnut.

Kaikki edellä mainut skandaalit ovat toki osoitus yhteiskunnan arvoista, mutta lapsuksia merkittävämpää on julkinen reaktio niihin. Yhä kasvava joukko tavallisia malesialaisia suvaitsee ja jopa kannattaa asioita, joista vielä joitakin vuosia sitten ei olisi saanut edes puhua.

Suomen ja Malesian vertailu on varmasti yhtä lailla epäreilua ja turhaa kuin vertailu Saudi-Arabiaan, mutta varoittavana esimerkkinä se voi toimia. Nykyisestä julkisen keskustelun tason notkahduksesta huolimatta haluan uskoa, että Suomesta on tullut maa, jossa homovitsit eivät enää kuulu työpaikkojen kahvipöytiin ja naiset kelpaavat muuhunkin kuin henkkamaukan mainostauluihin.

Toivoa sopii, että Suomessa nyt vellova vihapuhe saadaan kuriin. Malesia on hyvä esimerkki yhteiskunnasta, jossa oikeastaan mitään vähemmistöä kohtaan ei tarvitse olla poliittisesti korrekti, eikä aina edes kohtelias. Sellaisessa yhteiskunnassa vain tosi pienellä porukalla on kivaa tai edes turvallista.

Kirjoittaja on hoitovapaalla kehitysyhteistyötehtävistä ja asuu Malesiassa. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.