Vieraskolumni

New York: Sanat halpoja ja teot harvassa

Vuosituhattavoitteiden seurantakokous New Yorkissa ei ollut suuri menestys maailman köyhien kannalta, mutta ehkä jonkinlainen saavutus YK:lle ja monenkeskiselle järjestelmälle.
Mika Railo
23.9.2010

Monet ovat kommentoineet New Yorkin kokouksen tiimoilla, kuinka tärkeätä ja hienoa oli, että kokouksessa ylipäätään päästiin sopuun loppuasiakirjasta. Kööpenhaminan ilmastokokouksen kaltainen epäonnistuminen olisi uhannut vakavasti järjestön asemaa.

Jo pari viikkoa ennen kokousta hyväksytty loppuasiakirja on - kuten aikaisemmin on jo tullut todettua - toivottoman ympäripyöreä ja abstrakti. Se ei sisällä mitään uusia sitoumuksia, vaikka on selvää, ettei vuosituhattavoitteita tulla saavuttamaan tällä menolla. Tämän myöntävät jopa tahot, joiden tehtävä olisi huolehtia siitä, että ne saavutetaan.

***

Kokoukseen saapuneilta päämiehiltä ja -naisilta odotettiinkin etukäteen uusia avauksia, mutta niitä ei juurikaan saatu. Ainoa merkittävämpi ilmoitus YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin lupaus 40 miljardin dollarin lisäsatsauksesta naisten lisääntymisterveyden parantamiseen. Summasta tosin vain 27 miljardia on uutta rahaa.

Kahdeksasta tavoitteesta lisääntymisterveyttä käsittelevä viides tavoite on laahannut pahiten jäljessä. Nyt esiteltyyn ohjelmaan on haettu rahaa teollisuusmaiden lisäksi myös yrityksiltä ja suurilta Gatesin säätiön tapaisilta rahoittajilta. Myös kehitysmaat ovat luvanneet työhön 8,6 miljardia dollaria.

Kokouksen suurin merkitys onkin ehkä muualla kuin lopputeksteissä ja antamatta jääneissä lupauksissa. Yksi optimistisimmista arvioinneista oli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n johtaja Angel Gurrian kommentti: "Asiat ovat paremmin kuin koskaan. Kehityskysymykset ovat ihan uudella tavalla G20 agendalla. Meidän pitää käyttää sitä hyväksi!"

Gurria näkee selkeästi, ettei apu riitä poistamaan köyhyyttä, vaan siihen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Eikä näitä uudistuksia saada aikaan ilman, että rikkaat teollisuusmaat sitoutuvat niihin.

***

Siksi myös finanssiveron saama huomio oli hyvä uutinen. Kun Ranska ottaa veron esille G8:ssa oman puheenjohtajuuskautensa aikana ensi vuonna, joutunevat myös EU:n jäsenmaat määrittelemään uudelleen kantaansa veroon. Kepa aikookin pitää veroa esillä syksyn ja ensi kevään eduskuntavaalikampanjan aikana, jota myös Suomessa käytäisiin asiasta perusteellinen keskustelu. Valtiovarainministeriö on perinteisesti suhtautunut veroon erittäin epäilevästi.

Toki kaikki eivät olleet täysin tyytymättömiä myöskään itse loppuasiakirjaan. Esimerkiksi ammattiyhdistykset pitivät muotoiluja työntekijöiden oikeuksien merkityksestä köyhyyden poistamisessa hyvinä. Ammattiliittojen maailmanjärjestön ITUC piti "säällisen työn" (decent work) käsitteen nostamista asiakirjaan merkittävänä askeleena.

Kirjoittaja on Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja.