Vieraskolumni

Mistä bensa on peräisin?

Ympäristötuho Nigerian öljymailla jatkuu, mutta suomalaisen bensankuluttajan vaikutusmahdollisuudet vähenevät.
Peik Johansson
11.10.2010

Oltiin lähdössä 12-vuotiaiden poikien joukkueen kanssa viikonlopuksi jalkapalloturnaukseen Lappeenrantaan, ja auto piti tankata. Nuorempi valmentajakollega muistutti, että Shellin automaattiasema löytyisi parin risteyksen päässä. Tiesin toki paikan. Ennen vanhaan, kun Pohjois-Haagan Shell oli vielä oikea huoltoasema, isäni vei autonsa määräajoin aina sinne, tutun korjaajan huollettavaksi.

Nyt mentiin kuitenkin ABC:n automaatille Kannelmäen Prisman parkkipaikalle. En ole tankannut Shellillä sitten vuoden 1995, ja sanoin sen ääneen. Kun Nigerian sotilasjuntta hirtti kirjailija Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muuta ogoniaktivistia marraskuussa 1995, valmentajakaveri oli vielä päiväkodissa. Kulttuuriperheen vesana hänkin kyllä tunsi tapauksen – ja tiesi takavuosien kansainvälisestä Shellboikottikampanjasta.

***

Olin itse Nigeriassa syksyllä 1996 tekemässä radiodokumentteja Ylelle. Nigeria oli maailman suurimpia öljyntuottajamaita, mutta Nigerjoen suiston öljyalueilla asukkaat elivät ympäristötuhojen keskellä absoluuttisessa köyhyydessä, usein ilman sähköä ja juomakelpoista vettä.

Yhtenä päivänä lensin Shellin helikopterilla Ogonimaan yllä. 1990-luvun alussa ogonit olivat järjestäneet Ken Saro-Wiwan johdolla massiivisia mielenosoituksia Shellin öljynporausasemille ja ajoivat lopulta öljyjätin pois mailtaan. Ogonikansan eloonjäämisliike Mosop vaati Shelliä maksamaan korvauksia ympäristötuhoista ja kunnollista osuutta Ogonimaan öljystä saaduista voitoista.

Shell ja Nigerian silloinen sotilashallitus vastasivat protesteihin kovin ottein. Ogonimaahan lähetetyt armeijan erikoisjoukot surmasivat 2 000 ihmistä, polttivat 27 kylää ja pakottivat 80 000 ihmistä lähtemään kodeistaan.

”Shellin operaatiot eivät edelleenkään ole mahdollisia ilman säälimättömiä sotilasoperaatioita”, erikoisjoukkojen komentajan laatimassa muistiossa todettiin. Lopulta Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta ogonimiestä hirtettiin. Ken Saro-Wiwan veli Owens Wiwa kertoi myöhemmin, että Nigerian Shellin johtaja oli sanonut voivansa käyttää vaikutusvaltaansa ja estää teloitukset, mikäli Mosop-järjestö luopuisi Shellin vastaisista vaatimuksistaan.

***

Kannelmäen Prisman ABC-automaatilta kehätielle päästyämme jäimme miettimään, mitähän bensaa ABC:llä myydään. Lehdissä kun on kerrottu, että Shellin huoltamoita ollaan vähitellen sulkemassa, niin myydäänkö Shellin polttoainetta jatkossa muilla asemilla? Shell on edelleen maailman suurin öljy-yhtiö, joten luulisi firman polttoainetta päätyvän myös suomalaisille huoltoasemille.

Otin viime viikolla asiasta selvää. Öljy- ja kaasualan keskusliiton tilaston mukaan ABC on bensiininmyynnin markkinajohtaja Suomessa 26 prosentin markkinaosuudella. Neste on tilastossa toisena 25 prosentin osuudella. Kolmanneksi eniten bensaa myy Teboil (18 prosenttia). Seuraavina ovat Shell ja St1 kumpikin 14 prosentin myyntiosuudella.

ABC ja St1 hankkivat kaikki polttonesteensä S-ryhmän ja St1:n yhteiseltä hankintayhtiöltä nimeltä North European Oil Trade (NEOT). Tämä puolestaan ostaa polttoaineet Nesteeltä. Venäläisen Lukoilin omistama Teboil hankkii polttoaineensa pääosin Nesteeltä, mutta pieni osa tulee myös jalostamoista Ruotsista ja Norjasta. Shell on jo useamman vuoden ajan ostanut Suomessa myytävän bensiininsä Nesteeltä.

Nesteeltä taas kerrotaan, että se valmistaa bensiininsä pääasiassa Venäjän suurimmilta öljy-yhtiöiltä ostetusta raakaöljystä. Vuonna 2008 Nesteen tuomasta raakaöljystä 83 prosenttia oli peräisin Venäjältä, kymmenen prosenttia tuli Norjasta ja viisi prosenttia tuontiöljystä ostettiin EU-maista, pääasiassa Britanniasta.

Brittiöljy oli Pohjanmeren öljyä ja useiden eri yhtiöiden poraamaa, suurimpina BP, Nexen, Total, Talisman ja Shell. Näistä BP ja Shell ovat viime aikoina myyneet porausoikeuksiaan pienemmille tekijöille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tällä hetkellä Suomessa tankattava bensa on huoltamoketjusta riippumatta jalostettu Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamoilla pääasiassa Venäjältä ja osittain myös Pohjanmereltä peräisin olevasta raakaöljystä. Shellin tuottaman öljyn osuus Nesteen käyttämästä raaka-aineesta jää alle puolen prosentin, ja tämäkin osuus on vähentymässä, kun Shell on luopumassa öljynporaushankkeistaan Pohjanmerellä.

***

Uutiset Nigeriasta kertovat, että Shell suunnittelee parhaillaan myös Nigerjoen suiston öljykenttien myymistä lähes neljän miljardin euron arvosta. Kiinalaiset öljy-yhtiöt ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita ostajia. Shell on myös palannut vaivihkaa Ogonimaahan, tällä kertaa sulkemaan 1990-luvun jälkeen käyttämättöminä olleet vanhat öljynporausasemansa ja paikkaamaan aluetta halkovia ruostuneita öljyputkia, jotka vuotavat öljyä säännöllisin väliajoin. Nigeriassa öljyputket kulkevat maan pinnan yläpuolella ja ovat useimmiten peräisin 1960-luvulta.

Muualla Nigerjoen suistossa öljyvuotojakin vakavampi ongelma ovat kaasuloimut. Öljynporauksessa vapautuvaa kaasua poltetaan Nigeriassa kymmenen metrin korkuisina valtavina roihuina usein keskellä ihmisasutusta. Happosateiden vuoksi maa on viljelykelvotonta ja vesistöissä kalat kuolevat. Päästöt aiheuttavat ihmisille kroonisia keuhkosairauksia.

Kirjoittaja on toimittaja, journalismikouluttaja ja FC POHU:n D13-poikien valmentaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.