Vieraskolumni

Millaisia investointeja Sambia tarvitsee?

Ulkomaisia sijoittajia tulisi kannustaa toimimaan sellaisilla sektoreilla, joilla on merkittäviä kehitysvaikutuksia. Nyt he toteuttavat usein samoja liikeideoita kuin paikalliset pienyrittäjät.
Glory Mushinge
2.10.2005

Glory Mushinge

Viime aikoina Sambia, ja etenkin pääkaupunki Lusaka, ovat kokeneet ulkomaisten sijoittajien tulvan. Varsinkin muoti- ja elintarvikealoilla on nähty runsaasti uusia, pieniä yrittäjiä. Mielestäni on kuitenkin omituista, että kolme neljännestä näistä niin kutsutuista sijoittajista ei ole aloittanut suuria tai huomattavia hankkeita, vaan he toimivat markkinapaikoilla samanlaisin eväin kuin sambialaiset pienyrittäjät.

Muutamat suuremman luokan sijoitukset tulevat pääsiassa Euroopasta ja Lähi-idästä ja keskittyvät ennen kaikkea kuljetusalalle. Eteläafrikkalaiset puolestaan ovat useimmiten kiinnostuneita turismista sekä suurista ostoskeskuksista.

Sambian kaltaiset maat tarvitsevat kuitenkin tällä hetkellä sijoittajia, joilla on huomattavat varat ja selkeä suunnitelma siitä, miten juuri heidän sijoituksensa tulee muuttamaan kyseistä liike-elämän sektoria. Uusien yritysten kehittäminen alusta loppuun olisi erittäin tervetullutta.

Kun ulkomaalainen sijoittaja saa haltuunsa koskemattoman maapalan, kehittää yrityksen tarvitsemaa infrastruktuuria ja työllistää joukon paikallisia asukkaita, hyödyt ovat kaikkien nähtävillä. Työntekijät pystyvät ruokkimaan perheensä ja lisäksi sekä työntekijät että työnantaja maksavat veroja valtion kassaan.

***

Ne sijoittajat, joita näen maahan saapuvan, eivät näytä tietävän millaisessa liiketoiminnassa he haluavat olla mukana. He saapuvat maahan optikkoina tai sairaalahenkilökuntana, mutta muutaman kuukauden päästä heidän vuokraamansa toimitilat ovat muuttuneet tavallisiksi kaupoiksi, joissa myydään vaatteita tai päivittäistavaroita kuten ruokaa, astioita tai pesuaineita. Nämä sijoittajat työllistävät mielellään maanmiehiään ja kutsuvat maahan myös kotiin jääneet perheenjäsenensä.

Kun Lusakaan rakennettiin uutta ostoskeskusta muutama vuosi sitten, keskuksen tieltä pois ajetuille kauppiaille luvattiin kauppapaikat uusissa tiloissa. Ulkomaiset sijoittajat kuitenkin ilmoittivat, että liiketila oli jo luvattu heille. Viranomaiset puolsivat paikallisia kauppiaita, mutta kansainvälisen huomion myötä liiketilojen vuokrat olivat kivunneet taivaisiin. Lopulta korkeita vuokria pystyivät maksamaan vain ulkomaiset sijoittajat.

Kysymys kuuluukin, kuinka tällaisessa ilmapiirissä voidaan tukea sambialaisia yrittäjyyteen?

Yritystoiminnalla on vaikutus koko maahan ja sen talouteen. Ulkomaalaisten tulisikin keskittyä sellaisiin sektoreihin, joilla ei ole paikallista osaamista. Esimerkiksi halpojen ja huonolaatuisten vaatteiden laajamittainen maahantuonti heikentää paikallisten tuotteiden kilpailukykyä. Paikalliset kauppiaat tekevät tappiota ja joutuvat usein vetäytymään yritystoiminnasta jättäen ulkomaiset yrittäjät monopolisoimaan markkinoita. Paikallisten pienyritysten kaltaisten liike-ideoiden tuominen maahan ulkomailta ei ole järkevää, ja se on omiaan latistamaan paikallisen väestön intoa yrittäjyyteen.

***

Ihmettelenkin, mitä viranomaiset tekevät asian hyväksi ja eikö asiaan voi puuttua? Tulevien sijoittajien tulisi ennen maahan saapumistaan tehdä tarkka markkinatutkimus, jotta he voisivat alun perinkin valita yrityksensä toimialan markkinoiden mukaisesti. Jos alaa tarvitsee vaihtaa, tulisi sama menettely toteuttaa uudelleen. Näin sijoittamiseen ja uusien yritysten perustamiseen saataisiin pysyvyyttä.

Lisäksi uusien sijoittajien tulisi voida osoittaa, kuinka suuri vaikutus yrityksellä on Sambialle: kuinka monta työpaikkaa se tuo mukanaan, kuinka monta perhettä saa siitä toimeentulonsa ja miten yrityksen palkat ja muut edut noudattavat maan säännöksiä. Jos sijoittaja ei kykene vastaamaan näihin kysymyksiin tai ei pysty noudattamaan tekemiään lupauksia, viranomaisten ei pitäisi tuhlata aikaansa moiseen yrittäjään.

Viranomaisten tehtävä on suojata kansalaisia hyväksikäytöltä. Vaikka keinot paikallisen elinkeinoelämän suojelemiseen olisivatkin jo olemassa, niitä ei toteuteta käytännössä. Hallituksen tulisi entistä enemmän puuttua sijoittajien toimiin ja varmistaa, että heidän toimintansa on säännösten mukaista.

Tietyt sektorit tulisi varata ainoastaan paikallisille yrittäjille, ja ulkomaisia sijoittajia tulisi kannustaa toimimaan sellaisilla sektoreilla, joilla on merkittäviä kehitysvaikutuksia.


Kirjoittaja on sambialainen toimittaja. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.