Vieraskolumni

Miksi?

Marie Kajava tutustuu köyhyyden syihin dokumenttiohjelmien kautta — ja löytää kelvompia kysymyksiä kuin ainaisen "miksi?"-sanan.
Marie Kajava
17.12.2012

Talven pimeydessä tapahtuu kiinnostavia asioita. Yleisradio osallistui marraskuun ajan ja joulukuun alkupuolella kansainväliseen Why Poverty? -hankkeeseen lähettämällä televisiossa ja radiossa köyhyyttä eri tavoin valottavia ohjelmia teemalla "Köyhyys – miksi?"

Olin innoissani, päätin tehdä pienen ajatuskokeen. Koetin muodostaa omaa käsitystäni ja mielipidettäni köyhyydestä mahdollisimman tyhjältä pohjalta "Köyhyys – miksi?" -ohjelmien perusteella. Millainen köyhyyskäsityksestäni tuli?

***

Ensin tunsin, että pyörryn tyhmyyteeni. Niin paljon sanoja, niin paljon ihmisiä eri olosuhteissa, niin paljon asiantuntijoita ja tietoa.

Katsoin dokumentteja muun muassa eri puolille maailmaa syntyvistä vauvoista ja heidän lähtökohdistaan elää tai ylipäätään syntyä. Dokumenteissa käsiteltiin köyhyyden historiaa animaation keinoin, Bonon ja Bob Geldofin vuosikymmenten mittaista julkkistyötä köyhyyden poistamiseksi sekä newyorkilaista rikkautta ja köyhyyttä Park Avenuen eri päissä. Yhdessä ohjelmassa vierailtiin Sambiassa kupariteollisuuden ydinalueilla ja toisessa malilaisten maanviljelijöiden ja sokeriruokoteollisuuden äärellä. Muun muassa näitä.

Katselin ja kirjoitin havaintojani ranskalaisin viivoin. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Valkoinen mies tulee raha kädessään ostamaan peltopinta-alaa. Mutta mitä tapahtuu, kun maan arvoa ei voi mitata rahassa vaan sieluissa?
  • Toisaalta miksi kaikki kauppa kantaa pahan stigmaa? Sehän on typerää yksinkertaistamista.
  • Amerikkalainen köyhyys ja köyhyyden maantiede. Manhattanin päässä kyseenalaiset pohatat elävät luksusta todeksi ja sillan toisella puolen Park Avenueta, Bronxissa, perheet jonottavat ruokaa kadulla ja tonkivat roskia.
  • Köyhyyden mittakaava on maailman kokoinen. Kamera matkaa Sambian kuparikaivoksilta Sveitsiin upporikkaisiin kyliin ja Yhdysvaltojen pilvenpiirtäjiin. On mahdollista ymmärtää asioiden liitännäisyyksiä. Ja on mahdollista käsittää korruptoituneen rahamaailman ja kuparikaivosten saastepilvessä asuvien sambialaisten kovin erilainen näkökulma globaaliin todellisuuteemme.
  • Pari pahaa miestä saa paljon aikaan.
  • Kuka omistaa 90 prosenttia Afrikan maapinta-alasta?
  • Monopoli-peli ja tähän elämään jaetut pelikortit merkitsevät paljon. Esimerkiksi että syntyä tytöksi ei ole hyvä asia.
  • Hyvinvointia ei mitata rahassa. Paitsi silloin kun sitä ei ole yhtään.

Tulin ohjelma ohjelmalta yhä ärtyisemmäksi.

Dokumenttien sikermä teki selväksi, että köyhyyden syyt piilevät rakenteissa. Että on ihmisiä ja yrityksiä ja valtioita, jotka sortavat toisia ja joiden etuja toisten köyhyys ajaa. Länsimaiden harjoittama epäreilu kauppa- ja veropolitiikka, monien maiden korruptoituneet tahot, haluttomuus muutokseen, sairaudet, kuivuus ja muut ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikeudet, maanomistuskiistat, sosiaaliturvan, terveyspalveluiden, hygienian puute ja niin edelleen — muistilistani kasvoi pitkäksi.

Ja selväksi tulivat myöskin köyhyyden tämänhetkiset asetukset. Että köyhyys on viime vuosien aikana vähentynyt maailmassa — niin kertovat numeeriset tilastot ja diagrammit — mutta kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syventynyt entisestään. Rahaa on enemmän, mutta se kerääntyy tiettyihin harvoihin käsiin.

Ihmettelin ärtymystäni ja etsin syytä siihen. Ymmärsin, että syynä oli Why Poverty? -ohjelmien "miksi?"-näkökulma. Huomasin, että "tabula rasa" eli tyhjän pään testini ei voinut onnistua loppuun asti. Ärtymykseni kasvoi väliin.

***

Why Poverty? Maailma, joka keskittyy edelleen miksi-kysymykseen eli syihin monimuotoisen köyhyyden takana, on nolo. Meidän pitäisi jo tietää nuo syyt. On turvallinen ratkaisu toistaa samaa. Ei tarvitse suunnata katsetta toimintaan ja köyhyyteen nyt-hetkessä, saati tulevaisuudessa.

Köyhyyteen liittyviä kysymyksiä tai haasteita pyritään koko ajan ratkaisemaan käytännön tasolla. Köyhyys – miksi? -sarjan keskusteluohjelma "Ydintä etsimässä" avasi kiinnostavia näkökulmia tähän. Ja niin pitäisi myös muiden sarjan dokumenttien tehdä rohkeammin.

Köyhyyden jumittuminen miksi-kysymyksiin johtunee osittain siitä tosiasiasta, että muutokset köyhyyden vähentämiseksi eivät kiinnosta niitä, joilla menee hyvin. Muutokset eivät myöskään ole jättiloikkauksia vaan hitaita, monen ihmisen arjessa mitättömältä tuntuvia nytkähdyksiä. Silti ja juuri siksi on vastuun kysymys katsoa kohti tulevaa.

Ajattelen, että olennaisempaa kuin kysyä mitä? (monisyinen köyhyys ja köyhyyden kehä) ja miksi? (koska riisto, koska pelikortit jakautuivat epätasaisesti, koska riisto) olisi herättää katsojien verkkokalvoille ja mieliin kysymyksiä kuten: "Köyhyys nyt ja huomenna?" ja "Miten muutos tehdään?"

Köyhyyden syitä ja mekanismeja valaisevia Köyhyys — miksi? -dokumentteja voi katsoa Yle Areenassa. Vuonna 2013 ohjelmat julkaistaan ilmaiseksi osoitteessa whypoverty.net. Kolumnisti on vapaa kirjoittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.