Vieraskolumni

Mikä burkassa pelottaa?

Burkadebatti kertoo siitä, ettei osata, haluta tai uskalleta puuttua todellisiin ongelmiin.
Johanna Latvala
25.5.2010

Johanna LatvalaIstun pankissa odottamassa vuoroani. Sisään astuu burkaan pukeutunut nainen. Vain silmien kohdalla on kapea viiru, muuten hän on täysin peitetty. Paikalla olijat katselevat naista hämmentyneen, uteliaan ja jopa pelokkaan oloisina.

Mikä burkassa hämmentää ja pelottaa? Kysymys on ajankohtainen, sillä Belgian parlamentti hyväksyi burkan käyttökiellon huhtikuun lopussa. Myös Ranskassa aihe on ollut tapetilla.

Keskusteluun ja burkan vastustamiseen ovat osallistuneet lähinnä keski-iän ylittäneet miehet, jotka eivät elämässään ole tasa-arvotyötä tehneet, mutta ovatkin yhtäkkiä tasa-arvon kiivaimpia puolustajia. Esimerkiksi presidentti Nicolas Sarkozylle burka symboloi naisen orjuuttamista ja kahlitsemista.

***

Kyse on kuitenkin hyvin marginaalisesta ilmiöstä. Ranskassa on kaksi miljoonaa aikuista musliminaista, joista maan turvallisuusviranomaiset arvelevat vain kahden tuhannen pukeutuvan burkaan. Belgiassa heitä on puolestaan belgialaisen tasa-arvoinstituutin mukaan korkeintaan 215.

Yleensä naiset käyttävät burkaa omasta tahdostaan. Jos vaikka Belgiasta löytyy joku musliminainen, jonka mies ei päästä häntä julkiselle paikalle ilman burkaa, niin eiköhän burkakielto johda pikemminkin siihen, että vaimo pysyy kotona kuin hänen vapautumiseensa.

Burkadebatti kertoo jälleen kerran siitä, että kun ei osata, haluta tai uskalleta puuttua todellisiin ongelmiin, kuten naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tai yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon, tartutaan täydellä tarmolla johonkin epäolennaiseen.

Vai olisiko kyse ennemminkin siitä, että burkaa käytetään välikappaleena islamilaisen maailman vaikutuksen pienentämiseen? Onhan aihe liitetty myös terrorismin torjuntaan. Peittävässä kaavussa kun saattaa viattoman musliminaisen sijaan piileskellä räjähteitä mukanaan kantava terroristi.

Mutta onko terrorismin mukaan vetäminen sittenkin vain tekosyy, jolla voidaan perustella länsimaisia ärsyttävien vieraiden tapojen ja arvojen kitkemistä?

***

Ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet Belgian lain yksiselitteisesti.

"Kasvojen peittämisen täydellinen kieltäminen rikkoo niiden naisten oikeutta ilmaisun- ja uskonnonvapauteen, jotka käyttävät burkaa tai niqabia oman identiteettinsä tai uskontonsa ilmauksena", totesi John Dalhuisen Amnesty Internationalista. Hänen mukaansa Belgian esimerkki on vaarallinen koko Euroopalle.

Toisaalta jotkut naisjärjestöt tukevat kieltoa, esimerkiksi ranskalainen Ni putes ni soumises (ei huoria eikä alistettuja), koska pitävät burkan käyttöä naisia alistavana.

Jos siitä, että joissakin maissa ja joissakin tilanteissa naiset on pakotettu verhoutumaan burkaan, kuten taliban-hallinnon aikana Afganistanissa, vedetään johtopäätös, että asu itsessään alistaa naista, ajateltakoon seuraavaa. Ihmiskaupan uhreina bordelleihin viedyt naiset pakotetaan myös pukeutumaan tietynlaisiin vaatteisiin, ehkäpä lyhyeen hameeseen ja avokaulaiseen yläosaan. Voiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että kyseinen asu on aina naisia alistava ja se tulee kieltää?

***

Kun valttikortiksi on nostettu yksilön vapaus pukeutua kuten haluaa, miksei hän saisi pukeutua burkaan? Kuvittelemmeko, että kaiken paljastavassa asussa kulkeva ihminen paljastaa myös sisimpänsä, on kaikkien nähtävissä ajatuksineen, suunnitelmineen, toiveineen? Peittävässä asussa liikkuva puolestaan on pelottava ja arvaamaton.

Burkakieltoon liittyvässä logiikassa ei kerta kaikkiaan ole päätä eikä häntää. Tämäkin kirjoitus keskittyi lähinnä ihmettelyyn ja kysymyksiin. Mihinkähän tämä vielä johtaa?

Kirjoittaja on antropologi ja vapaa toimittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.