Vieraskolumni

Me ollaan elintasosiirtolaisia kaikki

Ei ole mitään inhimillisempää kuin ihminen, joka liikkuu paikasta toiseen paremman elämän toivossa.
Koko Hubara
27.10.2015

Maailmasta on lähes mahdoton löytää kolkkaa, jonne ei olisi muuttanut väkeä muualta. Suomeenkin on tultu jo vuosisatojen ajan uusien mahdollisuuksien perässä. Suurin osa lähipiiristäni on tullut tänne Helsinkiin jostain muualta Suomesta.

He ovat tulleet tänne monista syistä: joku yliopiston houkuttelemana, toinen työn perässä. Osa on halunnut Suomen suurimpaan kaupunkiin ilmapiirin tähden — he eivät ole voineet toteuttaa esimerkiksi seksuaalista suuntautumistaan tai uskoaan lähtöpaikkakunnilla.

Näin tekivät myös äidinpuolen isovanhempani. Mummi tuli tänne evakkona Karjalasta, pappa Lapista paremman työn perässä ja saadakseen etäisyyttä lestadiolaisyhteisöön.

Itse asiassa Suomen suvussamme kaikki paitsi minä ja äitini ovat jonkin sortin pakolaisia tai elintasosiirtolaisia.

Minä ja äiti olemme asuneet koko elämämme täällä, kahdenkymmenen kilometrin päässä synnyinpisteestämme. Olemme mekin kyllä käyneet ulkomailla tekemässä töitä, mutta emme nostaaksemme elintasoa, vaan downshiftataksemme.

* * *

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan. Lähes kuusikymmentä miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan siksi, että heidän kotipaikassaan on niin huonot oltavat, ettei siellä voi elää. He hakevat turvapaikkaa sieltä, missä sitä on.

Maailmassa on lisäksi myös paljon sellaista kurjuutta, joka ei välttämättä ole peruste pakolaisstatukselle, mutta joka saa ihmiset liikkeelle paremman elämän toivossa. Ja hyvin monet muuttavat kaupungista tai maasta toiseen sellaisten hyvinvointia ja elintasoa parantavien asioiden perässä kuten työ ja rakkaus.

Tätä kaikkea kutsutaan globalisaatioksi. Tai elämäksi.

Vain pieni promillen murto-osa kaikista näistä ihmisistä päätyy tänne meille asti. Heidän mustamaalaamisensa ja yleinen rasistinen lietsonta on tällä hetkellä silmiinpistävää. Siihen osallistuvat niin hallituksemme, mediamme kuin kansan syvät rivit. Sivumennen sanoen, aika moni kansanedustaja on tullut muualta Helsinkiin juuri siksi, että täältä saa parempaa liksaa.

* * *

Erilaisia ihmisyyttä riisumaan pyrkiviä väitteitä saa kuulla ja lukea päivästä toiseen. Yksi yleisimmin toistuva on väite siitä, että sotaa ja sortoa pakenevat ihmiset ovat jonkinlaisia "turvapaikkashoppailijoita" ja "elintasopakolaisia".

Ensimmäinen sanoista on niin asiaton ja absurdi, ettei siihen ole edes syytä mennä, mutta "elintasopakolainen" paljastaa rasistisen retoriikan hienosti.

Sanana se pyrkii yhtäältä hämärtämään sen tosiasian, että ihmiset ovat aina muuttaneet paikasta toiseen — ja toisaalta sillä halutaan määrittää, että kaikki eivät saisi niin tehdä.

* * *

Isänpuolen isovanhempani, isäni ja minä olemme kaikki syntyneet eri maissa. Isoäitini ja isäni ovat syntyneet samassa paikassa, mutta maata on kutsuttu eri aikoina eri nimillä.

Minun toinen isoäitini syntyi brittimandaatin alaisessa Palestiinassa. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet  sinne Jemenistä uskontoon liittyvien konfliktien tähden, ja samasta syystä isoisäni saapui myöhemmin perässä. Äitini puolestaan lähti täältä Suomesta Israeliin, missä tapasi isäni. Yhdessä he päättivät, että heillä ja tulevilla lapsilla olisi parempi elintaso Suomessa, missä ei sodita, missä molemmat saavat harjoittaa omaa uskontoaan vapaasti ja missä on ilmainen koulu ja terveydenhuolto.

He ovat muuttaneet siksi, että se on ollut mahdollista ja oikeutettua. Kun puhutaan siirtolaisuudesta ja siihen liittyvistä erilaisista statuksista, kyse ei ole siitä, että lähteminen maasta toiseen olisi jotenkin uusi, yllättävä tai pelottava ilmiö.

Kyse on siitä, kuka saa muuttaa ja mihin. Kenellä on oikeus lähteä ja millä perusteilla. Mitä saa tuoda mukanaan. Mitä saa muistaa ja mistä saa puhua.

On kyse vallankäytöstä ja ihmisoikeuksista.

Kirjoittaja on helsinkiläinen projektikoordinaattori ja vapaa kirjoittaja, joka pitää Ruskeat tytöt -blogia. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.