Vieraskolumni

Maailma on tienhaarassa

Voimme koettaa paikata kelvottomia rakenteita ja sulkea silmät köyhiltä ja avun tarpeessa olevilta. Tai sitten voimme luoda uusia rakenteita, jotka vievät yhteiskuntamme ja koko planeettamme kestävän kehityksen ja tasa-arvon tielle. Uskon, että jälkimmäinen on oikea tie, vaikkakaan ei helppo.
Kumi Naidoo
22.2.2010

NKumi NaidooKumi Naidoo aloitti Greenpeacen toiminnanjohtajana viime marraskuussa.

IPS -- Greenpeacen uutena toiminnanjohtajana minulta kysytään usein, mitä muutoksia aion tehdä järjestössä.

Vastaukseni pätee koko kansalaisjärjestökenttään: haluaisin laajentaa jäsenkuntaamme, tiivistää yhteistyötä muiden ryhmien kanssa, kertoa päättäjille totuuksia entistä vakuuttavammin ja toimia aktiivisemmin eri puolilla maapalloa.

***

Moni tärkeä kansainvälinen perusrakenne on nyt murenemassa. Tilanne on synnyttänyt ja pahentanut ihmisen aiheuttamia kriisejä, jotka liittyvät ruokaan, öljyyn, köyhyyteen ja ja tietenkin ilmastoon.

Olemme tienhaarassa. Voimme koettaa paikata kelvottomia rakenteita heikoilla "sopimuksilla", maksaa kohtuuttomia pankkitukia ja sulkea silmät köyhiltä ja avun tarpeessa olevilta. Barack Obama ja muut maailman johtajat näyttävät valinneen tällaisen tien. Perusongelmat, joiden vuoksi jouduimme tähän liemeen, jäävät kuitenkin ratkaisematta.

Paikkaamisen sijasta voimme luoda uusia rakenteita, jotka vievät yhteiskuntamme ja koko planeettamme kestävän kehityksen ja tasa-arvon tielle. Uskon, että se on oikea tie, vaikkakaan ei helppo.

***

Esimerkiksi ilmastoasioissa luonto edellyttää tiettyjä perustavia muutoksia elämäntapoihimme. Fossiilisten polttoaineiden pyörittämä kulutustalous on vaihdettava puhtaaseen energiaan ja vaatimattomaan elämään.

Kofi Annanin johtama Global Humanitarian Forum arvioi, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuolee 300 000 ihmistä vuodessa. On kammottavan ironista, että valtaosa heistä on kehitysmaiden köyhiä, vaikka ongelman aiheuttivat teollisuusmaiden rikkaat.

***

On nähtävä paikallista ja kansallista etua pitemmälle ja ajateltava globaalisti, koska ilmastonmuutos ja muut aikamme suuret ongelmat eivät kunnioita valtioiden rajoja. Valitettavasti poliitikoilta puuttui Kööpenhaminan ilmastokokouksessa rohkeus tämän asian tajuamiseen.

Kööpenhaminan hyviin tuloksiin kuului kuitenkin kansalaisjärjestöjen yhtenäisyys. Maailman kirkkojen neuvosto, muut uskonnolliset järjestöt, ammattiyhdistysliike ja kehitysjärjestöt, jotka eivät normaalisti ota kantaa ilmastokysymyksiin, yhdistivät rivinsä vaatien oikeudenmukaisia ratkaisuja.

Yhteistä linjaa haettiin Tck Tck Tck -kampanjalla, jota vetivät muun muassa Greenpeace, Oxfam, Amnesty International ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö.

***

Koska hallitukset reagoivat akuuttiin ilmastokriisiin enemmän sanoin kuin teoin, kriisin vaikutukset käyvät koko ajan ankarammiksi. Ihmiset köyhtyvät, kehitys kompuroi, terveysongelmat lisääntyvät ja sopeutuminen tilanteeseen on
yhä vaikeampaa.

Vetosimme Kööpenhaminassa rikkaiden maiden johtajiin, jotta he sitoutuisivat antamaan sata miljardia euroa vuodessa helpottamaan köyhimpien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Vain osa summasta luvattiin, eikä sekään ole varmaa.

Jäi epäselväksi, mistä raha tulisi ja miten se jaettaisiin. Kaikki eivät edes hyväksyneet sopimusta tai tehneet siitä lainvoimaista.

***

Kansalaisyhteiskunnan on jatkettava yhteistyötään painostaakseen hallituksia tielle, jolla ilmastokatastrofi voidaan välttää. Vaikka eri puolilla maailmaa toimivat järjestöt ovat monista asioista erimielisiä, yhdistäviä tekijöitä on
enemmän.

On lisättävä rauhanomaista kansalaistottelemattomuutta, esikuvina Nelson Mandela, Desmond Tutu, Rosa Parks, Martin Luther King ja Mahatma Gandhi.

Parempi maailma on mahdollinen, ja meidän ihmisten täytyy rakentaa se.

Kirjoittaja on Greenpeacen johtaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Kumi Naidoo, elinikäinen aktivisti

  • Syntynyt Johannesburgissa 1965.
  • Liittyi 15-vuotiaana apartheidin vastaiseen kansalaisliikkeeseen.
  • 1987 maanpakoon Britanniaan, jossa valmistui poliittisen sosiologian tohtoriksi Oxfordin yliopistosta.
  • Palasi Etelä-Afrikkaan 1990 ja perusti kansalaisjärjestöjen kansallisen liiton, Sangocon.
  • 1998-2008 World Alliance for Citizen Participation (Civicus) -järjestön pääsihteerinä.
  • Johti kansainvälistä ilmastokampanjaa Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla.
  • Greenpeacen toiminnanjohtajaksi marraskuussa 2009