Vieraskolumni

Lintukotolaiset

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee uussuomalaisia.
Jussi Salonranta
20.8.2007

Jussi SalonrantaKalastajahattuista Svenssonia katsoessani en tiedä itkisinkö vai nauraisinko. Opastekstissä kerrotaan, että tällaisia ihmisiä tavataan lähinnä Ruotsissa ja Suomen länsirannikon saaristoissa. Olen käymässä etnografisessa museossa Pietarissa, missä esitellään Venäjän valtakunnan eri kolkissa asuvia kansoja sekä heidän asusteitaan ja asumuksiaan.

Suomalaisten kansallispukujen ja hirsitupien esittelemisen näyttelyssä osana Suomen suurruhtinaskuntaa vielä ymmärrän jotenkin, mutta mitä tekemistä ruotsalaisilla kalastajilla on näyttelyssä. No, ehkä he eivät tiedä olevansa osa imperiumia, kuten emme mekään.

En kuitenkaan voi olla ihastumatta aina uudelleen Pietariin ja sen kaikkiin eriskummallisuuksiin, tunnelmaan, metroasemiin ja ihmisiin loputtomilta tuntuvissa liukuportaissa. Muistelin tätä kirjoittaessani vuodenvaihtumista, ihmisvilinää Nevskillä, kuoharipulloja ja säkenöiviä sädetikkuja. Tuntui, että kaikki maailman ihmiset olivat lähteneet kävelemään kohti Palatsinaukiota juuri sillä hetkellä, heti presidentti Putinin puheen jälkeen.

Tajusin tuolloin lopullisesti sen tosiasian, että Suomessa tulee asumaan tämän vuosisadan loppuun mennessä enemmän venäjää toisena kotikielenään tai äidinkielenään puhuvia ihmisiä kuin suomenruotsalaisia. Ihmisten keskittymistä kaupunkeihin ei ole Suomessa pystytty estämään, vaikka sitä on pyritty poliittisin päätöksin hidastamaan. Olisi siis naivia olettaa, että ihmisten liikkuminen ja kasautuminen rajoittuisi pelkästään kansallisiin rajoihimme.

***

Luin hiljattain amerikkalaisen konservatiivikolumnisti Steve Sailerin maahanmuuttoa käsittelevää kirjoitusta. Hän käytti Suomea erinomaisena esimerkkinä maasta, jossa maahanmuuttoa on pystytty poliittisin päätöksin hillitsemään, vaikka elintasoero naapurimaahan ja sen väestöön on merkittävä.

Kirjoittaja suhtautui erittäin ennakkoluuloisesti Latinalaista Amerikasta, erityisesti Meksikosta, Yhdysvaltoihin suuntautuvaan maahanmuuttoon ja halusi etsiä ratkaisuja tämän ei-toivotun, kouluttamattoman ja laittoman työvoiman saapumiseen.

En tiedä, mihin Sailer luulee Yhdysvaltojen talouskasvun perustuvan, ellei juuri ehtymättömältä tuntuvaan halpaan työvoimaan. Hän aloitti kolumninsa vertailemalla yhtäläisyyksiä. Yhdysvaltojen bruttokansantuote henkilöä kohden on 4,1-kertainen Meksikoon verrattuna. Vastaavasti Suomen bruttokansantuote on 2,7-kertainen Venäjään verrattaessa. Kuitenkin ulkomaalaistaustaisia on Suomessa vain kaksi prosenttia, kun naapurimaassa Ruotsissa 12 prosenttia koko väestöstä on ulkomaalaistaustaisia.

Lukujen täytyy selvästi kertoa maahanmuuttopolitiikan ja rajavalvonnan tehokkuudesta, minkä takia Sailer on erittäin vakuuttunut Suomen lupakäytännöstä ja sen toimivuudesta.

***

Suomessa asui vuoden 2005 lopussa pysyvästi 37 000 venäjän äidinkielekseen ilmoittanutta henkilöä. Tuossa määrässä eivät ole mukana esimerkiksi työluvan saaneet venäjänkieliset, jotka asuvat Suomessa työn takia kausiluonteisesti, eivätkä niin sanotut vanhavenäläiset, joiden suvuista osa on asunut Suomessa suurruhtinaskunnan ajoista lähtien ja osa tuli puolestaan vallankumousta pakoon.

Heidän lisäkseen viime vuonna Suomessa venäjää puhuivat yli neljä miljoonaa venäläisturistia, jotka myös kuluttivat Suomessa ollessaan yli 450 miljoonaa euroa. Venäläisturistien kasvava määrä Suomessa kertoo Venäjän viime vuosien vahvasta talouskasvusta ja ylipäänsä keskiluokan elintason noususta, minkä tarjoamat mahdollisuudet suomalainen talouselämäkin on huomannut.

Venäjästä on tullut lyhyessä ajassa Suomen suurin vientimaa ja toiseksi suurin kauppakumppani. Kyrillisten aakkosten osaamisen tulisi olla osa yleissivistystä.

Erään arvion mukaan työikäinen väestö vähenee Suomessa vuoteen 2030 mennessä 300 000 ihmisellä. Poliittisten päättäjiemme olisi tunnustettava se tosiasia, että nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole tulevaisuudessa olemassa ilman uussuomalaisia.

Kirjoittaja on Valtiotieteilijöiden ammattiliiton varapuheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.