Vieraskolumni

Lämpenevää myös ay-liikkeessä

Ammattiyhdistysliike on vahva toimija, jonka pitäisi ottaa nykyistä tiukemmin osaa ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Jarkko Eloranta
18.3.2008

Eloranta Ammattiyhdistysliikettä ei juuri pidetä eturivin taistelijana ympäristöasioissa tai ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tosiasia kuitenkin on, että ilmastonmuutoskeskustelu tekee tuloaan ay-liikkeen toiminta-agendalle. Ilmastoasia myös valuu toimintaohjelmiin, ehkäpä nopeammin kuin moni osaa ajatellakaan.

EU-komission ilmasto- ja energiapaketin asettamat päästövaatimukset ovat saaneet aikaan odotetun reaktion teollisuusliittojen keskuudessa, mutta vaikutukset koskettavat työ- ja talouselämää kokonaisuudessaan.

Euroopan savupiipputeollisuus perää nyt globaalia vastuuta päästöjen vähentämisessä ja pelkää tuotannon siirtyvän heikomman ympäristösuojelun maihin. Pelko on aiheellinen. Karavaanikapitalismi on hyödyntänyt, ja hyödyntää vastakin, tehokkaasti valtioiden ja alueiden välillä olevia kustannus- ja sääntelyeroja.

Nykyiset kansainväliset sopimukset ja normit tai sen paremmin kuluttajien valinnatkaan eivät kykene tuotannon siirtymisiä patoamaan. Kauppasopimusten ja sosiaali- sekä ympäristökriteerien yhteensovittaminenkaan ei ole onnistunut, ja valistunut arvaus on, ettei yhteensovitus etene jatkossakaan merkittävästi.

* * *

Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, mitä työtä missäkin tehdään. Lisäksi se määrittää sitä, miten työ tehdään. Näin ollen ilmastonmuutos ja sen torjunta on paitsi megaluokan ympäristökysymys, mutta myös mitä suurimmassa määrin tulonjakokysymys. Työn ja tulojen uudelleen jakoa tapahtuu niin valtioiden sisällä kuin niiden välilläkin.

Vaikuttaessaan tulonjako- ja tuotantokysymyksiin ilmastonmuutos tunkeutuu syvälle ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontakenttään.

Ammattiyhdistysliikkeellä ei ole varaa tarkastella ilmastonmuutosta vain energian tuotantotapakysymyksenä, vaan tarvitaan paljon nykyistä syvällisempää analyysiä tulossa olevasta muutoksesta, joka koskettaa niin kansallista kuin kansainvälistäkin ammattiyhdistysliikettä.

* * *

Ympäristövaatimusten erilaisuus kehittyneissä teollisuusmaissa ja kehittyvissä talouksissa siirtää työtä lännestä ja pohjoisesta itään ja etelään. Siitä huolimatta taloudellisesti raskaimmin ilmastomuutoksen vaikutukset kohdistuvat ihmisiin, jotka jo nyt ovat heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa.

Kehittyvissä maissa kyky ja mahdollisuudet torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat heikot, talouden sopeutumiskyky alhainen ja ihmisten toimeentulo varsin riippuvaista säälle alttiista tuotannontekijöistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset iskevät myös rankemmin naisiin kuin miehiin. Siksi ay-liike kansainvälisenä toimijana, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäjänä joutuu määrittelemään kantaansa ja toimintaansa näiden tosiasioiden valossa.

 

Teollisuuden toimintaedellytysten ja sijoittumispäätösten lisäksi ilmastonmuutoksella on vaikutusta palveluihin ja rakentamiseen. Esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen johtaa kasvaviin tarpeisiin varautua niiden torjuntaan ja seurauksien hoitoon. Tämä tarkoittaa uusia työllisyysmahdollisuuksia vaikkapa rakentamisessa. Myös julkiset palvelut ja yhteiskunnallinen rakentamien vaativat lisäresursointia, jotta varautuminen on uskottavaa ja onnistunutta. On välttämätöntä panostaa palo- ja pelastustoimeen, vesi- ja jätevesihuoltoon, energian tuotantoon ja verkkoihin sekä terveydenhuoltoon, jotteivät jo nyt odotettavissa olevat sään muutokset aiheuta kestämättömiä inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia.

* * *

Julkisen vallan poliittinen ja taloudellinen ohjaus korostuvat ilmastonmuutoksen torjunnassa. Markkinamekanismia voidaan toki hyödyntää, mutta markkinoiden varaan muutoksen ohjausta ja varautumista ei voi laskea. Onhan ilmastonmuutos itsessään maailmanhistorian suurin markkinoiden epäonnistuminen,kuten taloustieteilijät niin sanotussa Sternin raportissa osoittivat vuonna 2006.

Ay-liike on laaja kansallinen ja kansainvälinen edunvalvoja, kansanliike ja koulutusorganisaatio, joka voi omilla linjavalinnoillaan ja edunvalvontapainotuksillaan vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ay-liike voi edistää ilmastoasiaa esimerkiksi kiihdyttämällä siitä käytävää keskustelua työntekijäjärjestöjen ja työnantajien välillä. Kilpailukyvystä ja tuottavuudesta näitä keskusteluja on käyty jo monella alalla, mutta ilmastonmuutoksesta on puhuttu vain metsä- ja teknologiateollisuudessa. Tarpeita ja mahdollisuuksia keskusteluun ja toimenpiteisiin on siis rutkasti jäljellä. Tartutaan niihin.

Kirjoittaja on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin hallituksen puheenjohtaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.