Vieraskolumni

"Kuka on vähässä uskollinen, on myös paljossa"

Kepan ja sen jäsenjärjestöjen 0,7-kampanja lähti käyntiin eduskunnan kansalaisten palvelupisteessä viime viikolla. Olisikohan aiheellista lisätä, että lähti käyntiin - jälleen kerran!
Timo Lappalainen
13.2.2006

Enpä ihmettelisi, jos jonkun muunkin tunnelmat olisivat vähän kuin rankasti juhlitun illan jälkeisessä krapulassa. Takanahan on melkoinen kehityksen supervuosi 2005, jonka aikana nähtiin näyttäviä velanmitätöintivetoomuksia valkoisten muovipantojen ja rock-konserttien siivittämänä sekä New Yorkissa järjestetty vuosituhatjulistuksen seurantakokous.

Ja tietysti se meidän 0,7-kampanja, johon mahtui telttakyliä Kiasman edessä, leikattujen kakkujen jakoa kansanedustajille tai lukuisia vierailuja ja tapaamisia.

Tuleekin tässä mieleen eräs keskiaikaan sijoittuvan elokuvan kohtaus taistelutantereesta, jossa ankaran mittelyn jälkeen osapuolet vetäytyvät tutkailemaan tilannetta ja kokoamaan voimia seuravaan taisteluun. Keräillään miekkoja tai kilpiä sieltä sun täältä pienen epäselvyyden vallitessa, että kumpikohan osapuoli tässä on oikein niskan päällä, mutta kamppailua on vain pakko jatkaa!

***

Kampanjan avaustapahtumassa oli ilahduttavan monta kansanedustajaa, järjestöjen edustajia sekä jokunen tiedotusvälineistäkin. Tällä kertaa pelkän kehitysavun määrän nostamisen lisäksi puhuttiin avun laadusta ja kohdentamisesta.

Kansalaisjärjestöt ovat perinteisesti olleet epäluuloisia aina ja varsinkin silloin, kun viranomaiset ovat ottaneet laatuasian esille. Ehkä aiheesta tai aiheetta laadun peräänkuuluttaminen on nähty itse määrää koskevan keskustelun välttelemisenä. Viime viikon tapahtumaa varten laaditussa julkaisussa todettiinkin, että meillä suomalaisilla on erityisen paljon opittavaa laadusta, kohdentamisesta ja vaikuttavuudesta juuri niiltä mailta, jotka ovat jo vuosia panostaneet myös määrällisesti.

Kehitysavun määrästä ja laadusta mukaanlukien kohdentaminen on mahdollista puhua samaan aikaan - näin uskomme! Vaatimukset kehitysavun määrän nostamiseksi YK:n suosittamalle tasolle - 0,7 prosenttiin kansantulosta - perustuvat myös luottamukseen siitä, että nykyiset varat käytetään tehokkaasti ja asianmukaisesti. Niinhän sitä suuressakin kirjassa sanotaan, että "kuka on vähässä uskollinen, on sitä myös paljossa"!

Sen vuoksi vetoomukset kehitysavulla tuetun toiminnan laadusta ja muun muassa vaikuttavuuden arvioinnista ovat tervetulleita ja kannatettavia. Samalla on myös todettava, kuinka luvattoman huonosti sekä valtion virkamiehet että me kansalaisjärjestöissä toimivat pystymme välittämään selkeästi ja kansantajuisesti tietoa ja evidenssiä siitä mitä arvokasta ja vaikuttavaa kehitysavulla saadaan jo nyt aikaan!

***

Takaisin taistelukentälle. Ensi kuussa päättyvät budjettikehysneuvottelut vihdoin ja viimein paljastavat, onko hallitus tosissaan antamassaan lupauksessa nostaa Suomen kehitysapu 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

Pokerissa puhutaan käden näyttämisestä: kortit on iskettävä pöytään ja silloin myös nähdään, oliko huudoilla katetta vai perustuiko koko peli hämäykseen eli bluffaamiseen.

Selitykset siitä, että hallitusohjelmaan kirjattu lupaus täytetään mikäli "Suomen taloudellinen tilanne sen (kehitysavun nostamisen 0,7 prosenttiin) sallii" on täysin kestämätön: liekö Suomella koskaan ollut näin pitkää taloudellisen nousun ja vakauden aikaa! Jos tahtoa ja uskallusta ei löydy nyt, niin milloin sitten?


Kirjoittaja on Kepan toiminnanjohtaja.