Vieraskolumni

Köyhyyden kaava

Miten mitata köyhyyttä?
Milla Mäkinen-Pottiher
14.9.2010

HDI, MPI, köyhyysraja… On syntynyt uusi tieteenlaji: köyhyyden mittaamisen tiede, jossa asiantuntijat kehittelevät mittareita ja pyrkivät tuottamaan vertailukelpoista köyhyystilastotietoa toinen toistaan hienostuneemmilla kaavoilla.

Tarkkaan mietittyjen tieteellisten laskelmien tuloksina syntyneiden mittareiden avulla haetaan vastauksia kysymyksiin, jotka voidaan löytää myös mittareista luotettavimmalla: ihmissilmällä. Minä mittasin köyhyyttä omilla silmilläni Nicaraguassa.

Tulin seuraaviin lopputuloksiin: Nicaraguassa eletään äärimmäisessä köyhyydessä ja kuollaan nälkään. Nicaraguassa lapsia ja äitejä kuolee synnytyksissä. Nicaraguassa on alueita joissa ei ole kouluja eikä kauppoja saati sitten terveydenhuoltojärjestelmää. Ihmissilmällä mitattuna köyhyyden mitta Nicaraguassa on "hädänalainen".

***

Mutta mitä sanovat viralliset köyhyysmittarit? Testatakseni oman köyhyysmittarini luotettavuuden käännyn köyhyysmittaritieteen puoleen.

Mittareista maailmanlaajuisesti tunnetuin lienee YK:n inhimillisen kehityksen indeksi, Human Development Index, HDI, joka perustuu kolmeen eri ulottuvuuteen: odotettavissa olevaan elinikään, koulutustasoon ja elintasoon. Inhimilliseen kehitykseen johtava elintaso saadaan laskemalla "ostovoimaan suhteutettu kansantulo henkeä kohden, jonka perustana ostovoimapariteetilla korjatun bruttokansantuotteen logaritmi".

HDI julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1990, ja tavoitteena oli "palauttaa ihmiset kehitysprosessien keskelle".

Nicaragua lasketaan vuoden 2009 inhimillisen kehityksen mittarin arvolla keskikehittyneiden maiden joukkoon. Ihmisiä näissä tarkoin lasketuissa numeroissa, jotka perustuvat maiden jokseenkin kyseenalaisiin tilastotietoihin, ei tosin juuri näy.

Taloustieteilijä ja filosofi Amartya Sen onkin todennut että HDI:tä voidaan hyvinkin käyttää köyhyyden mittaamiseen, koska muutakaan mittaria ei ole.

***

Taloustieteille uskollinen köyhyysasiantuntijoiden maailma mittaa köyhyyttä myös köyhyysrajan avulla, jolloin köyhyyttä mitataan tulotason perusteella. Köyhyysrajan alapuolelle jäävät henkilöt, joilla ei ole varaa hankkia "välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi".

Köyhyyden maailmanlaajuiset rajat ovat äärimmäinen köyhyys (ihmiset jotka elävät vähemmällä kuin 1,25 dollarilla päivässä) sekä köyhyys (alle kahdella dollarilla päivässä elävät ihmiset).

Köyhyysraja-ajattelun mukaan köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti - toisin sanoen joko vertaamalla köyhän väestönosan tulotasoa muuhun väestöön tai mittaamalla esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa. Köyhyyden "absoluuttisuus" sinänsä on mielenkiintoinen kysymys - onko olemassa absoluuttista "siedettävän elintason" määritelmää?

Dollarin kuvilla värjätyn köyhyysrajalinssin läpi katsottuna Nicaraguan väestöstä 48 prosenttia elää köyhyydessä.

Köyhyysraja-aprikointi ei etsi ihmistä kehitysprosesseista vaan perustuu suoraviivaiseen ajatteluun; raha ratkaisee.

***

Inhimillisen kehityksen indeksin osoittauduttua epäinhimilliseksi ja köyhyysrajaa ihmislähtöisempää köyhyystilastotietoa kaipaavien iloksi heinäkuussa 2010 köyhyyden mittareiden maailmankartalle ilmestyi MPI, Multidimensional Poverty Index.

Köyhyysmittareista tuorein mittaa köyhyyden intensiivisyyttä talouksia koettelevien, MPI-tiedemiesten tarkasti määrittelemien, puutteiden kautta. MPI määrittelee köyhyyden mikrotaloudellisen tiedon avulla, "heijastaakseen prosentuaalista talouksien määrää, jotka kokevat samanaikaisia puutteita kolmella eri alueella: koulutus, terveys ja elinolosuhteet".

Koulutuksen mittaamisessa otetaan huomioon kouluvuosien määrä ja lasten osallistuminen koulunkäyntiin. Terveyttä mitataan lapsikuolleisuudella sekä ravitsemuksella. Elinolosuhteita mitataan useamman elementin kautta: sähkö (puutteellinen jos taloudessa ei ole sähköä), juomavesi (puutteellinen jos taloudessa ei ole juomavettä tai jos paikka josta saa puhdasta vettä on kauempana kuin 30 minuutin kävelymatkan päässä kodista), sanitaatio (puutteellinen jos taloudessa ei ole kunnollista vessaa), lattia (puutteellinen jos taloudessa on maalattia), ruoanlaittopolttoaine (puutteellinen jos taloudessa käytetään ruoan laittoon puu-, hiili- tai lantavoimaa) sekä etuudet (puutteellinen jos taloudessa ei ole enemmän kuin yhtä näistä: radio, TV, puhelin, polku- tai moottoripyörä tai jos sillä ei ole traktoria).

Nicaraguan väestöstä 40,7 prosenttia on "MPI-köyhiä".

Vaikuttavalta näyttävä mittari perustuu myös varsin vaikuttavalta näyttävään köyhyyden kaavaan: M0=j=1dμg*j0(k)/d.

***

Yhteenveto?

HDI-MPI-köyhyysrajamittarilla mitattuna Nicaragua on inhimillisesti keskivertokehittynyt jokseenkin intensiivisesti köyhä maa, jossa lähes 50 prosenttia asukkaista on köyhiä ja 40 prosenttia MPI-köyhiä.

Hmm… Vakuutun edelleen itse eniten ihmissilmämittaukseni tuloksista. Mittaukseni tuloksiin vedoten ehdottaisinkin, että köyhyysmittaritieteen kehittämiseen käytetty raha ohjattaisiin pikaisesti nicaragualaisten omavaraisuuden kehittämistä tukeville ekologisille kehitysyhteistyöhankkeille. Ja erilaisten tieteellisten köyhyyttä mittaavien kaavojen suunnitteluun menevä aika kyseisten hankkeiden tehokkaaseen käynnistämiseen.

Jokainen minuutti on tärkeä, sillä jokaisen minuutin aikana voidaan pelastaa ihmishenkiä.

Kirjoittaja on töissä Suomessa kehitysyhteistyön hankehallinnossa ja on asunut muun muassa Nicaraguassa ja Ecuadorissa. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.