Vieraskolumni

Valheellista vaihtoehdottomuutta

Työntekijä antaa vähästään, suuryritys ei paljostakaan.
Sanna Jäppinen
17.9.2015

"Kaikki vastuulliset suomalaiset haluavat lopettaa velaksi elämisen", sanoi pääministeri Juha Sipilä tv-puheessaan.

"Suomi ei nouse pelkästään säästämällä tai veroja kiristämällä. Tähän maahan tarvitaan enemmän työpaikkoja. Niiden luomiseksi hallitus on päättänyt toimista, joilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä."

Tärkeästä puheenvuorosta tuli kornia showta, sillä pääministerin päätavoitteena tuntui olevan työmarkkinajärjestöjen ja sitä kautta yksittäisten työntekijöiden taivuttelu "välttämättömiin säästöihin ja uudistuksiin". Vaihtoehtoina jo esitettyihin työelämän leikkauksiin Sipilä tarjosi vain toisia pienituloisiin kipeästi iskeviä keinoja, kuten työajan pidennyksiä ja lomarahojen leikkauksia.

Kornia puhe oli siksi, että muitakin vaihtoehtoja toki on, vaikkei pääministeri halua niistä puhua. Sanaakaan ei mainittu esimerkiksi siitä, mitä isojen rahojen liikuttelijat eli suuryritykset voisivat tehdä näissä talkoissa – tai no, "ripaus lisää isänmaallisuutta" ei olisi pahitteeksi yritysjohtajille.

Yritysten vastuun jättäminen huomiotta tuntuu erityisen härskiltä, koska juuri tv-puhetta edeltäneenä päivänä Yle nosti esiin liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kytkökset luxemburgilaiseen veroparatiisiyhtiöön.

Siis istuva ministeri on ollut johtotehtävissä toiminnassa, jossa yhtiöiden etu nostetaan kansalaisten etua tärkeämmäksi. Ja pääministeri vielä antaa Bernerille "sataprosenttisen tukensa".

* * *

Suomalaisyritysten vastuullisuutta maailmalla seuraava Finnwatch ihmettelee, miksi hallitus toimii omaa hallitusohjelmaansa vastaan: se on sitoutunut puuttumaan kansainväliseen verovälttelyyn.

"Bernerin veroparatiisikohu ei ole ensimmäinen kerta, kun hallituksen riveissä nähdään erikoista toimintaa verojen suhteen. Pitkin vuotta on uutisoitu Juha Sipiläm vakuutuskuorisijoituksista, joiden avulla hän lykkää pääomatulojensa verotusta hamaan tulevaisuuteen. Lisäksi hallituksen ajamaa ja veronkiertäjien armahtamiseen tähtäävää aktiivisen katumisen ohjelmaa on arvosteltu. Hallituksen omistajaohjauksessa olevat valtioenemmistöiset yhtiöt eivät puolestaan ole raportoineet maakohtaisia verotietojaan veroparatiiseista, vaikka ne oli tähän velvoitettu", kirjoittaa Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.

Koska kyse on nimenomaan verojen välttelystä, on vaikea tarkkaan selvittää, minkä verran esimerkiksi Suomesta katoaa vuosittain verovaroja yritysten keplottelujen takia. Tuore arvio on noin 300 miljoonaa euroa. EU:n tasolla arvioidaan olevan kyse noin 1000 miljardin euron tappioista.

Aikamoisia säästökohteita, eikö totta? Veroparatiiseihin katoavat rahat kun ovat pois juuri niistä peruspalveluista, joita nyt yritämme yhteisillä talkoilla pelastaa.

Miksi hallitus ei kohdista pakkopakettia tämän touhun lopettamiseksi? Missä on yhteen hiileen puhaltaminen, kun yritykset pitäisi saada tiukemman säätelyn piiriin? Miksi kätilön tai poliisin taskulla on helpompi käydä kuin yritysjohtajan?

* * *

Veroparatiisit liittyvät tiiviisti myös hallituksen suureen arvovalintaan: kehitysyhteistyövarojen puolittamiseen.

Kehitysjärjestöt ovat vuosikausia puhuneet sen puolesta, että oikeudenmukainen maailma ei synny yksin kehitysavun avulla. Paljon suurempi merkitys on sillä, että suuret rakenteet varsinkin maailmantaloudessa saadaan muutettua reilummiksi.

Kehitysmaissa toimivat kansainväliset suuryritykset välttelevät ja kiertävät veroja lahjakkaasti: ne eivät välttämättä maksa juurikaan veroja siihen maahan, joissa toimivat ja keräävät voittoja. Tutkimusten mukaan kehitysmaista karkaa veroparatiiseihin rahaa joka vuosi monikertaisesti – joidenkin arvioiden mukaan jopa yhdeksän kertaa – kehitysavun verran.

Samalla lailla kuin meillä, myös kehitysmaissa veroparatiisit imevät rahaa yhteisistä varoista. Jos kehitysmaat saisivat yritysten maksamat kohtuulliset verotulot budjetteihinsa, olisi paljon suurempi todennäköisyys, että näiden maiden kansalaisille olisi tarjolla peruspalveluita terveydenhuollosta koulutukseen. Nyt todellisuus on se, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt yrittävät tilkitä heikkojen ja köyhien valtioiden toimintaa ja varmistaa, että haavoittuvimmat ihmiset selviävät edes hengissä.

Silti Sipilän hallitus päätti samaan aikaan sekä leikata köyhimmiltä että sulkea silmänsä veroparatiisitaloudelta. Sama kuvio meillä ja maailmalla.

Mutta hei, eihän tässä ollut arvoista kyse, vaan välttämättömistä uudistuksista. Miten unohdinkin.

Kirjoittaja on työtön kehitysviestijä. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.