Vieraskolumni

Tekikö Pöyry talvivaarat Mekongilla?

Samaan aikaan, kun Suomessa yritysvastuukeskustelu pyörii Talvivaaran nikkelikaivoksen ympärillä, konsulttiyhtiö Pöyry on järjestänyt Mekong-joella kansainvälisen selkkauksen ja itselleen rahakkaan toimeksiannon.
Timo Kuronen
15.11.2012

Nyt ei Suomen yrityksillä mene hyvin, ainakaan vastuullisesti. Talvivaaran kaivosyhtiö rämpii Kainuun suossa myrkkypäästöjensä kanssa. Monet muut teollisuusyritykset sentään tekevät puhdasta voittoa, mutta pistävät silti sadat tai tuhannet työntekijänsä kilometritehtaalle.

Valtioneuvosto on pian julkaisemassa periaatepäätöksen yritysten yhteiskuntavastuusta. Eihän hallitus tietenkään voi määrätä miten yrityksen käyttäytyvät, mutta toivottavasti uusi linjaus ainakin selkeyttää käsitystä siitä, millainen toiminta on vastuullista, mikä rikollista ja mikä vain viherpesua.

Näyttää siltä, että yritysvastuulinjaukselle on pikaista tarvetta. Yksi maailman suurimmista konsulttiyhtiöistä on vastikään osoittanut, kuinka yhtiön motto "insinöörityöllä tasapainoista kestävyyttä" tai sanonta "omistautunut vastuulliselle liiketoiminnalle" ovat melkoista sanahelinää. Kyseessä on suomalainen Pöyry.

***

Mekong-joella Kaakkois-Aasiassa Pöyrystä on tullut viimeisen vuoden aikana melkoinen kirosana — paitsi tietysti yksipuoluemaa Laosin hallitukselle, jonka kanssa yritys on veljeillyt jo pitempään. 1990-luvulla Pöyryn pitkin Aasiaa tekemät trooppisten metsien hakkuusuunnitelmat ja sellukonsultoinnit herättivät kovaa vastustusta, mutta 2000-luvulla kuvaan ilmestyi padonrakennus yhtiön ostettua sveitsiläisen Electrowatt-yrityksen.

Electrowatt teki aikoinaan surullisenkuuluisan ympäristöselvityksen Vietnamin rakentamasta Yali Falls -padosta Mekongin Sesan-sivujoessa. Lähellä Kambodzhan rajaa sijaitsevalla padolla ei pitänyt olla haitallisia vaikutuksia Kambodzhan puolelle, mutta toisin kävi: jo padon rakennustyön aikana liuta Rattanakirin maakunnan jokivarren asukkaita ja karjaa kuoli äkillisissä tsunamitulvissa. Välillä joki kuivuin tyystin pitkiksi ajoiksi.

Samalla ammattitaidolla Electrowattin perinteitä jatkava Pöyry Energy on tehnyt selvityksiä Laosin hallitukselle Mekongin pääuoman tukkivasta Xayaburin padosta. Toukokuussa 2011 Pöyry palkattiin arvioimaan sitä, ovatko Xayaburi Power Companyn suunnitelmat padon rakentamisesta Mekongin jokikomission (MRC) suositusten mukaiset, ja ovatko Laosin hallitus ja voimayhtiö ottaneet huomioon komission jäsenmaiden tekemät kommentit.

Kuukauden sisällä Pöyry oli jo antanut Laosin haluaman näkemyksen naapurimaiden riittävästä kuulemisesta. Sen sijaan alajuoksun Kambodzha ja Vietnam, sekä MRC, avunantajat, kansalaisjärjestöt ja jokivarren asukkaat olivat kaikki sitä mieltä, ettei alueellinen konsultaatioprosessi ole ohi, eikä padon vaikutuksista joen kalastoon ja sedimenttien liikkeisiin ole tarpeeksi tietoa. Pöyry ilmoitti raportissaan, että lisäselvitykset voidaan tehdä rakennushankkeen aikana.

***

Jääräpäisimmin Xayaburin patoa ovat ajaneet eteenpäin thaimaalainen rakennusyhtiö Ch Karnchang ja Laosin apulaisenergiaministeri, jotka ovat esiintyneet todellisella putkiaivomentaliteetilla: kritiikillä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta heidän näkemykseensä.

Lokakuussa apulaisministeri kertoi kansalaisjärjestöjen järjestämässä paneelikeskustelussa näin: "Vaikka laittaisitte miljardi dollaria uusiin selvityksiin, meillä ei ole aikaa odottaa niiden tuloksia. Laosin on saatava Xayaburin padon rakenteille mahdollisimman nopeasti, jotta voimme täyttää köyhyydenpoistotavoitteemme."

Lukuisat jo tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että Xayaburi ja muut 10 Mekongin alajuoksun patoa vähentäisivät kalakantoja joessa merkittävästi, jopa puolella. Kalat ovat tärkein proteiinilähde jokilaakson 60 miljoonalle ihmiselle. Vuotuinen kalansaaliiden arvo Mekongilla on 3,5—6 miljardia euroa, mikä on suuri potti joenrannan "köyhille" asukkaille. Tuohon summaan päästäkseen on myytävä melkoinen määrä sähköä.

***

Kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta Laosin hallitus järjesti 7. marraskuuta Xayaburin padon peruskiven muurauksen. Ja kas, vain kaksi päivää myöhemmin Pöyry ilmoitti, että yhtiö on valittu Xayaburin patohankkeen vastaavaksi rakennusvalvontakonsultiksi kahdeksan vuoden sopimuksella.

Myönteisten arvioiden tekeminen tosiaan kannatti! Toiminta kuulostaa tutulta, kun muistelee Talvivaaran kaivoksen ympäristöselvitysten tekoa.

Vielä huhtikuussa Helsingissä järjestetyssä seminaarissa Pöyryn Mika Pohjonen kertoi, että "on tärkeää ymmärtää, että hankkeen päättäjinä toimivat Laosin hallitus ja thaimaalainen sähköyhtiö, ei Pöyry, joka ei myöskään sen koommin edistä kuin vastustakaan rakentamista". Hän kertoi myös, että Pöyry-yhtiöiden vastuu asiassa päättyi raportin kirjoittamiseen.

Entä nyt? Vastuulliseksi julistautuneena yrityksenä Pöyryn on osaltaan kannettava vastuuta Mekongin rantavaltioiden kymmenien miljoonien asukkaiden ruokaturvasta. `Mitä tapahtuu, jos yhtiön suunnittelemat kalarännit, joita ei olla koskaan aiemmin testattu tropiikissa, eivät toimikaan?

Vaillinaiset selvitykset Xayaburin padon vaikutuksista alajuoksulle ovat vastaavaa tasoa kuin eräässä nettikolumnissa julkaistu Talvivaaran johtajan sanonta: "Ei tehdä tästä mitään Mersua. Mitsubishi riittää."

Ja mikä on Pöyryn vastuu sen suhteen, että sen konsultoima Mekongin alajuoksun ensimmäinen suurpato todennäköisesti johtaa dominoefektin tavoin muidenkin pääuoman patojen rakentamiseen?

Kansalaisjärjestöt ovat tehneet valituksen Pöyryn toimista Mekongilla Työ- ja elinkeinoministeriöön, joka seuraa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeen noudattamista Suomessa. TEM on luvannut tutkia tapauksen. Kyseessä on suomalainen ennakkotapaus siitä, kuinka teollisuusmaasta tuleva yritys käyttäytyy kehitysmaissa ja miten sitä säädellään.

Kirjoittaja toimii Kepan kehityspoliittisena työntekijänä Mekongin alueella. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.