Vieraskolumni

Rotia pyssybisnekseen

Sitova asekauppasopimus tulee saada aikaan tänä kesänä.
Eekku Aromaa
19.6.2012

Ulkoministeriö on listannut kaikki kansainväliset monenkeskiset sopimukset, joissa Suomi on mukana. Lista sopimuksista alkaa kaupasta ja taloudesta ja jatkuu liikenteen ja tiedonkulun, ympäristön ja energian, kulttuurin ja monen muun aiheen kautta kansainvälisiin järjestöihin. Koko listaus on lähes kolmesataasivuinen järkäle, periaatteessa kiinnostava kuin puhelinluettelo, mutta silti jotenkin loputtoman kiehtova.

Yksittäiset sopimukset käsittelevät esimerkiksi yhdenmukaista aluksenmittausjärjestelmää, kansainvälistä jäähdytyslaitosta, Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemista sekä teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvia vaikutuksia.

Nämä sopimukset ovat tarpeellisia omalta alaltaan. Jotain kuitenkin puuttuu joukosta. Jopa banaanien ja tekstiilien kauppaa on säädelty asekauppaa tarkemmin.

Aseet, toisin kuin muuttavat vesilinnut, tuottavat paljon ongelmia väärissä käsissä. Aseet pitkittävät konflikteja, toisinaan jopa muuttavat räjähdysherkän tilanteen konfliktiksi sekä pahentavat väkivaltaa ja ihmisoikeusloukkauksia.

***

Sitova, kansainvälinen asekauppasopimus ei ole uusi ajatus, sitä on valmisteltu 90-luvun puolivälistä lähtien. Aloitteen tekijät olivat nobelisteja. Myöhemmin joukko valtioita, Suomi niiden mukana, otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi edistämään sopimukseen aikaansaamista.

Tämän jälkeen on järjestetty useita valmistelevia kokouksia, joissa on haettu yhteistä poliittista tahtoa. Tavoitteena oli kirjoittaa sopimuksen luonnos sekä saada aikaan säännöt lopulliselle kokoukselle. Viimeisin valmistelukokous pidettiin tämän vuoden helmikuussa.

Näissä kokouksissa on käynyt selväksi, että yhteistä näkemystä asiasta ei ole, kuten ei tietysti muistakaan YK:n agendalla olevista teemoista. Valtioiden intressit ovat erilaisia, ja siksi sopimuksen tekeminen on ollut vaikeaa. Asia on kuitenkin tärkeä, ja sen pitäisi nyt edetä.

***

Parin viikon kuluttua, heinäkuun alussa, käynnistyvät varsinaiset neuvottelut asekauppasopimuksen solmimiseksi. Näitä neuvotteluja käydään YK:n päämajassa New Yorkissa, keskellä remonttia, tilapäisissä tiloissa, tukalan kuumalla Manhattanilla.

Kokouksen puheenjohtajana toimii argentiinalainen suurlähettiläs Roberto Garcia Moritan, joka on käynyt keskusteluja eri maiden delegaatioiden kanssa jo vuosia ja valmistautunut neuvotteluihin pitkään.

Neuvotteluista on tulossa myös henkisesti hikiset. Rauhanliikkeen tavoitteena on mahdollisimman kattava ja mahdollisimman sitova sopimus. Sen tulee kattaa paitsi erilaisia asetyyppejä ja niiden ammukset myös sopimus, joka kattaa kaikki siirtotyypit: tuonnit, viennit ja eteenpäin myynnit. Muuten sopimuksella ei ole todellista muutosvoimaa nykytilaan.

Tosin on todettava sekin, että mikä tahansa sopimus on tässä vaiheessa askel oikeaan suuntaan, neuvotteluissa ratkaistaan se, minkä mittaiseksi tuo askel muodostuu. Etenemmekö kohti turvallisempaa maailmaa tipun vai pituushyppääjän kanssa.

Neuvotteluja voi seurata heinäkuussa ainakin Sadankomitean verkkosivujen kautta sekä Suomen Amnestyn twitteristä. Erityisen kiinnostuneet voivat tietenkin seurata neuvottelujen kulkua myös YK:n verkkosivun kautta.

Kirjoittaja on rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri ja hän osallistuu neuvotteluihin osana Suomen valtion delegaatiota heinäkuussa. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.