Vieraskolumni

"Malalan asia on meidän asiamme"

Pakistanilaistytön murhayritys kirvoitti maailmanlaajuisen kampanjan koulutuksen puolesta.
Gordon Brown
5.11.2012

IPS -- Murhayrityksen kohteeksi joutuneen pakistanilaisen Malala Yousafzain nopea toipuminen paljastaa jälleen uuden sitkeän ja rohkean puolen tästä maailman tunnetuimmasta 14-vuotiaasta tytöstä.

Samaan aikaan hänen nimeään kantava vetoomus kerää internetissä vinhasti nimiä. YK:n ja useiden kansalaisjärjestöjen kampanja sivustolla www.iammalala.org vaatii koulunkäyntimahdollisuutta kaikille tytöille Pakistanissa ja koko maailmassa. Vetoomus on suunnattu Pakistanin presidentille Asif Ali Zardarille ja YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille.

Vien vetoomuksen presidentti Zardarille Pakistanin-vierailullani 10. marraskuuta, jolloin Malalan murhayrityksestä on kulunut kuukausi. Silloin vietetään maailmanlaajuista toimintapäivää Malalan puolesta.

Malalan tarinan kertova filmi on nähtävissä YK:n koulutusasioiden erikoislähettilään nettisivuilla osoitteessa www.educationenvoy.org.

Malala piti netissä päiväkirjaa ajalta, jolloin islamistinen Taleban esti hänen kotiseutunsa tyttöjen koulunkäynnin Swatin laaksossa Pohjois-Pakistanissa. Naamioituneet miehet pysäyttivät 9. lokakuuta Malalan koulubussin, etsivät tytön käsiinsä ja ampuivat häntä päähän.

***

Malalan kyynelehtivä kertomus siitä, että hän haluaisi lääkäriksi, mutta ei pääse kouluun, ei jätä ketään kylmäksi. Se innoittaa nuoria naisia ympäri maailmaa pukemaan ylleen I am Malala (Minä olen Malala) -tekstillä varustetun paidan.

Vaikka yksi Malala on hiljennetty hetkeksi ampumalla, tilalle nousee uusia ja aina vain nuorempia tyttöjä, jotka kieltäytyvät vaikenemasta.

Emme ehkä pääse tänä vuonna näkemään Aasian versiota arabikeväästä, mutta Malalan tapauksen nostattamat mielenosoitukset ovat jo paljastaneet, että lapset pitävät oikeudestaan koulutukseen lujemmin kiinni kuin sitä lupailleet päättäjät.

Tilanne kielii siitä, että maailma ei enää hyväksy lupausten ja todellisuuden välistä kuilua, joka jättää 61 miljoonaa tyttöä ja poikaa kaiken opetuksen ulkopuolelle.

YK:n tuoreen tilaston mukaan 15 miljoonaa peruskouluikäistä lasta tekee täyttä työpäivää, ja 10 miljoonaa tyttöä keskeyttää vuosittain koulun, koska heistä tulee lapsimorsiamia. Miljoonat muut joutuvat ihmiskaupan uhreiksi.

***

YK:n asettama tavoite jokaisen lapsen saamisesta kouluun vuoteen 2015 mennessä ei pelkästään junnaa paikallaan, vaan ottaa paikoin takapakkia. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon raportti kertoo, että 28 miljoonaa lasta ei käy koulua, koska he ovat joutuneet pakenemaan kotoaan.

Koko maailman kehitysavusta vain vaivaiset 2,3 miljardia euroa menee koulutukseen. Se tarkoittaa Afrikassa reilua yhdeksää euroa lasta kohti, mikä ei riitä edes oppikirjaan saati opettajan palkkaukseen ja koulurakennukseen. Tarve kasvaa, mutta apu kutistuu tänä vuonna. Ellei mitään tehdä, alamäki jatkuu vuoteen 2015.

Ban Ki-moon julkisti syyskuussa YK:n uuden Opetus ensin -aloitteen. Sen avulla voidaan varmistaa, ettei Malala kärsinyt turhaan.

Maat, joissa kaikki lapset eivät pääse kouluun, tulee patistaa laatimaan suunnitelma opettajien, rakennusten ja rahoituksen tarpeesta vuoden 2015 tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla pitää hahmotella strategiat lapsityön ja -avioliittojen sekä tyttöjen syrjinnän lopettamiseksi.

Malalan asiaa ei voi vaientaa. Hän taistelee hengestään puolustettuaan jokaisen tytön oikeutta käydä koulua. Nyt meidän on taisteltava Malalan asian puolesta.

Kirjoittaja on entinen Britannian pääministeri ja toimii nykyisin YK:n koulutusasioiden erityislähettiläänä. Verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.