Vieraskolumni

Laosin kansalaisyhteiskunta kokeili rajojaan AEPF:ssä

Kansalaisyhteiskunnan foorumia värittivät valtion kontrolli, lehdistön itsesensuuri ja järjestökentän kokemattomuus.
Timo Kuronen
23.10.2012

Aasian ja Euroopan kansalaisliikkeet kokoontuivat viime viikolla Laosin pääkaupungissa Vientianessa AEPF:n (Asia-Europe People's Forum) bannerin alla. Joka toinen vuosi järjestettävä foorumi on tavallisesti ASEM-huippukokouksen rinnakkainen varjotapahtuma, mutta Laosissa järjestöt kokoontuivat jo kolme viikkoa ennen valtionpäämiehiä, jotta aktivistien viisumit ehtivät mennä umpeen ennen ASEMia.

Laosin kansalaisyhteiskunnalle AEPF oli suurponnistus. Maassa toimii kansainvälisten järjestöjen lisäksi vain kourallinen paikallisia "voittoa tuottamattomia yhdistyksiä", millä nimikkeellä paikalliset järjestöt saivat vuonna 2009 luvan rekisteröityä. Nyt joukko järjestöjä ja Laosin ulkopoliittinen tutkimusinstituutti yhdistivät voimansa ja pistivät pystyyn maan kaikkien aikojen ensimmäisen kansainvälisen järjestötapahtuman.

Tapahtuman ohjelmasta vastasi paljolti joukko kokeneita aasialaisia ja eurooppalaisia järjestöjä, mutta käytännön järjestelyt olivat paikallisten ihmisten vastuulla. Kun avajaispäivänä Vientianen massiivisen kulttuurikeskuksen aulaan pölähti rekisteröitymään sadoittain osanottajia, järjestäjien kokemattomuus oli käsin kosketeltavaa.

Monet osallistujat olivat lähettäneet passitietonsa ja valokuvansa kaulassa riippuvaa korttia varten jo etukäteen sähköpostilla, mutta tiskeillä työskennelleet vapaaehtoiset eivät päässeet käsiksi viesteihin keskuksesta puuttuneen internetyhteyden vuoksi. Tapahtuman ohjelmakirja tuli painosta vasta toisen kokouspäivän aikana.

Sen sijaan turvatarkastukset toimivat hyvin. Turvaporttien ja laukkuskannereiden lisäksi poliisit ja sotilaspoliisit vartioivat kivääreiden kanssa kaikkia kokouspaikkoja. Monet osanottajat valittivat pelottavasta ilmapiiristä, mutta Laosin hallitus ei halunnut ottaa mitään riskejä. Järjestäjät olivat myös painaneet osallistujille jaettuihin ohjeisiin lauseet "älä osoita mieltäsi mitään ryhmää vastaan" sekä "älä puutu muiden maiden sisäisiin asioihin".

***

Yksipuoluemaassa pidettiin huoli myös siitä, että tapahtumaan rekisteröityi tarpeeksi viranomaisia tai kansalaisyhteiskuntaan laskettavien massajärjestöjen (kuten nais- ja viljelijäliitot) edustajia. Laosin hallituksen kannat tulivatkin selviksi yleisöpuheenvuorojen aikana esimerkiksi maakysymyksiin, investointeihin ja energiantuotantoon liittyvissä työpajoissa.

Dramaattisin hetki nähtiin maanvaltauksia käsitelleessä työpajassa, jossa Laosin bru-vähemmistökansaan kuuluva nainen lipesi teollisia puuplantaaseja puoltavien maanmiestensä rintamasta ja valitti oman yhteisönsä menettäneen maansa ja perinteisen elinkeinonsa. Nainen vietiin puhutteluun, mutta ulkomaisten vieraiden silmien alla häntä ei kuitenkaan pidätetty. Kolme muuta paikallisyhteisöjen edustajaa jättäytyi pois paneelikeskustelusta pelon vuoksi.

Laosissa toimivien järjestöjen nettikeskustelupalstalla viranomaisten toiminnasta käytiin viikonloppuna vilkasta ajatustenvaihtoa. Kommenttipuheenvuorot näyttivät ennalta suunnitelluilta ja olivat usein niin vastakkaisia yleisesti hyväksyttyyn tietoon verrattuna, että niistä tuli muiden osallistujien piirissä vitsailun aihe. Vaikka muutoin "Laosin kansalaisiksi" esittäytyneiden puhujien annettiin sanoa sanottavansa, järjestäjät osoittivat viranomaisille mieltään bru-naisen kohtelun vuoksi.

***

Yksi sananvapautta rajoittavan maan viranomaiskeinoista on pihistely tiedon kanssa. AEPF-kokouksen aikana englannista laon kielelle tehdyt tulkkaukset olivat vajaita, jos esityksissä puhuttiin esimerkiksi paikallisyhteisöjen oikeuksista tai investointien aiheuttamista ongelmista Laosissa.

Surkuhupaisan valikoivaa oli maan englanninkielisen sanomalehden Vientiane Timesin raportointikin. Avajaistilaisuudesta lehti painoi sanatarkasti Laosin ulkoministerin puheen, muttei maininnut sanallakaan muita puhujia tai heidän sanomisiaan.

Toisena päivänä pidetyn kestävän energiatuotannon seminaarista Vientiane Times referoi Xayaburi ja Nam Theun 2 -patoja puolustaneet puheenvuorot, muttei kuvannut muuta energiakeskustelua ollenkaan. Seminaarin järjestäjät lähettivätkin sanomalehden päätoimittajalle kirjeen, jossa pahoiteltiin epäonnistunutta raportointia.

Kolmannen päivän maanvaltaustyöpajan bru-naisen plantaaseja kritisoinut kommentti vaihtui lehden toimituksessa kumipuuviljelmiä kannattavaksi. Työpajan järjestäjät veivät naisen tapaamaan päätoimittajaa ja vaativat lehdeltä oikaisua. Raportointi kokouksen viimeisestä päivästä ja AEPF:n loppujulistuksesta oli sen sijaan yllättävän kattava.

***

Laos on viime vuosina ottanut pieniä askelia vapaamman kansalaisyhteiskunnan suuntaan, seuraten noin kymmenen vuoden viiveellä isomman naapurin Vietnamin esimerkkiä. Melko nopean avautumisen jälkeen Vietnamissa on jo otettu takapakkia muun muassa kiristämällä nettisensuuria ja vangitsemalla kommunistista puoluetta arvostelevia bloggaajia.

AEPF-kokouksen aikana pidetty kriittinen julkinen keskustelu Xayaburista ja muista Mekong-joen vesivoimapadoista oli ensimmäinen laatuaan Laosissa. Hieman pidempään tapetilla olleet maakysymykset nousivat nyt kansainväliseen valokeilaan.

Antamalla luvan AEPF:n järjestämiseen Laosin hallitus halusi osoittaa avoimuuden lisääntyneen, mutta on vaikea sanoa, yllättikö kokouksen suosio ja kriittisten puheiden kirjo viranomaiset. Valtion investointipolitiikan puolesta pidetyt puheet eivät ainakaan näyttäneet uppoavan yleisöön toivotusti.

Muutamat kansainväliset järjestöt ovat olleet avainasemassa nuorten laosilaisten aktivistien ja järjestöjen voimaannuttamisessa. AEPF oli heidän kansainvälinen läpimurtonsa. Noin tuhannen kokousosallistujan ja vapaaehtoisen joukossa oli kymmeniä tai satoja nuoria laosilaisia, jotka tulevat jatkossa puskemaan kansalaisyhteiskunnan rajoja vielä pidemmälle.

Kirjoittaja toimii Kepan kehityspoliittisena työntekijänä Mekongin alueella. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.