Vieraskolumni

Kiinalaiset vaurastuvat, mutta mihin hintaan?

Kiinan energiatehokkuuden parantaminen on kohtalonkysymys koko maailmalle.
Jussi Salonranta
29.10.2007

Jussi SalonrantaOlen pienestä pitäen uneksinut kaukaisista maista ja vieraista kulttuureista. Matkustushaaveissa Aasia ja erityisesti Kiinan sivilisaatio on ollut jo pidemmän aikaa ykköskohde, ja tuskin olen matkahaaveideni kanssa yksin.

Pohjimmainen syy matkustushaaveisiini taitaa olla se, että haluaisin nähdä itse, ja siten ymmärtää paremmin, mitä maailman suurimmassa yhteiskunnassa oikein tapahtuu ja mihin suuntaan se on kehittymässä.

Yhdysvaltalainen investointipankki Merrill Lynch kertoi muutama viikko sitten, että Kiinassa oli viime vuoden lopulla yli 345 000 dollarimiljonääriä, ja heidän määränsä kasvaa räjähdysmäisesti. Määrän suhteuttamiseksi kannattaa ajatella Espoota, sillä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa asuu 237 000 ihmistä.

Jo aiemmin kiinalainen Hurun Magazine oli kertonut, että kiinalaisten miljardöörien määrä on moninkertaistunut vuodessa: kiinalaismiljardöörejä oli viime vuonna 106, kun vuotta aiemmin heitä oli vain 15.

***

Kiinan talous kasvaa uskomatonta vauhtia. Voimme lukea siitä lehdistä lähes päivittäin. Kiinan valuuttavaranto on ennätystasolla, ja se on ylivoimaisesti maailman suurin. Kiinan vaihtotase on rakenteellisesti vielä pitkään ylijäämäinen viennin ollessa tuontia suurempi. Kiinan keskuspankin lokakuussa julkistamien tietojen mukaan maan valuuttavaranto oli syyskuun lopussa 1 304 miljardia dollaria (yli 920 miljardia euroa).

Valuuttavarannon suhteuttamiseksi voi ajatella esimerkiksi Suomen valtionvelkaa tai bruttokansantuotetta. Suomen valtionvelka on syksyn lisäbudjettien ylimääräisistä lyhennyksistä huolimatta 53 miljardia euroa, ja bruttokansantuote oli viime vuonna 167 miljardia euroa.

Kiinan valuuttavarannolla voisi ostaa kaikki OMX-pörssissä noteeratut yhtiöt pois julkisesta noteerauksesta ja kaupankäynnistä - niin mielettömän suuresta summasta on kyse.

***

Talouskasvu kuitenkin kuluttaa luonnonvaroja ennätystahdissa. Kiinan energiatehokkuus on yhdeksäsosan Japanin tasosta ja viidenneksen teollisuusmaiden keskiarvosta. Kiinan osuus maailmantaloudesta on 4,8 prosenttia, mutta sen osuus energiankulutuksesta on 14,3 prosenttia. On jopa esitetty arvioita, joiden mukaan Kiina kuluttaisi kaikesta maailman energiasta viidenneksen vuonna 2030. Muutos nykytilanteeseen on huomattava.

Kiinan energiatehokkuuden parantaminen onkin kohtalonkysymys koko maailmalle, sillä kaksi kolmannesta Kiinan nykyisestä energiatuotannosta tuotetaan kivihiilellä. Lienee sanomattakin selvää, että Kiina tulee olemaan ratkaisevassa asemassa ilmastomuutoksen pysäyttämisessä.

Eri tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan Kiinan kansantuote asukasta kohden on vielä 2050-luvulla jäljessä Yhdysvaltoja ja Japania, mutta absoluuttisen kansantuotteen määrässä Kiina on tuolloin jo ohittanut Yhdysvallat. Miljardit ihmiset puhuvat tämän tosiasian puolesta.

Alueelliset ja yhteiskunnalliset erot ovat Kiinassa mittasuhteiltaan kuitenkin valtaisat. Maassa on miljoonia, ellei satoja miljoonia ihmisiä, jotka pystyvät jo nykyisin elämään "eurooppalaisittain", eli he ovat saavuttaneet länsimaisiin kulutustottumuksiin verrattavan elintason. Suurin osa 1 000 miljoonasta muusta ihmisestä ei tule kokemaan sitä elinaikanaan, eivätkä edes heidän lastenlapsensa.

Kirjoittaja on Valtiotieteilijöiden ammattiliiton varapuheenjohtaja ja Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.