Vieraskolumni

Kehitysyhteistyöstä tarpeetonta?

Onkohan tuo koskaan mahdollista? Voi olla, että ei ole. Ei ainakaan meidän elinaikanamme.
Timo Heinonen
8.9.2009

Timo HeinonenSanalla "kehitysyhteistyö" on positiivinen kaiku. Meillä on luontainen halu auttaa ja kantaa huolta läheisimmistämme ja maailman kansainvälistyessä ihmisistä ympäri maailmaa. Moni meistä tekee sitä itse eri järjestöjen kautta ja meistä kaikki valtion ja muun muassa YK:n toimesta. Työtä ja tehtävää riittää kaikille.

Suomi on monen muun maan tapaan sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jossa kehitysapurahojen osuus bruttokansantulosta tulisi olla 0,7 prosenttia. Osuus saavutettiin viime vuosikymmenellä, mutta edellisen laman aikana määrärahoja leikattiin rajusti. Laman jälkeen hallitukset ovat yksi toisensa jälkeen myös nimenneet tavoitteekseen määrärahojen noston 0,7 prosenttiin ja takarajana on käytetty vuotta 2010. Nyt tuo hetki on kuitenkin ovella, ja tavoitteesta ollaan vielä liian kaukana.

Suomessa on vallinnut hyvä poliittinen yhteisymmärrys kehitysavun tärkeydestä. Myös maamme sinivihreän hallituksen sisällä tästä on yhteinen linja, joka löytyy myös keväällä 2007 valmistellusta hallitusohjelmasta. Tähän linjaan ja tavoitteeseen myös Kokoomus on sitoutunut. Talouden vahvalla nousukaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat nousseet absoluuttisesti todella huomattavasti, mutta 0,7 prosentin tavoitetta ei ole saavutettu.

***

Kevään 2007 tilanteesta olemme kuitenkin ajautuneet hyvin kauas. Maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt niin meihin teollistuneisiin maihin, kuin kehitysapukumppaneihimme. Kriisi on sitä luokkaa, että me poliitikot joudumme pohtimaan ja arvioimaan ja tekemään ikäviltä ja jopa vääriltä tuntuvia ratkaisuja. Vastuullamme on kuitenkin maamme tulevaisuus ja maailmankin tulevaisuus, ei enempää eikä vähempää.

Samalla meidän tulee kuitenkin muistaa globaali vastuumme kehitysmaista, joihin kriisi iskee vielä meitä kovemmin. Talouskriisin lisäksi meillä kaikilla on haasteena ilmastonmuutos ja esimerkiksi ruokakriisi. Nämä ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka talouskriisistä enemmän kohistaankin.

Kehitysyhteistyömäärärahat nousevat kuitenkin ensi vuonnakin. Saavutamme EU:ssa sovitun 0,51 prosentin tavoitteen bruttokansantuotteesta, jota eri järjestöt ovat pitäneet erittäin tärkeänä asiana viimeiset kaksi vuotta. Lisäystä edellisvuoteen on tulossa 50 miljoonaa euroa ja koko vaalikaudella kehitysyhteistyövarojen kasvu tulee olemaan rahallisesti todella suuri.

Samalla siirrymme naapurimaa Ruotsin kanssa yhtenevään käytäntöön, eli osa näistä rahoista suunnataan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kuluihin. Tämä päätös on saanut osakseen kritiikkiä, joka osaltaan onkin perusteltua.

***

Varsinaiset kehitystyörahat nousevat kuitenkin neljä miljoonaa euroa. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tämä on monelle asian parissa työskentelevälle pettymys, sillä budjetilta odotettiin noin 60 miljoonaa euroa enemmän. Hallitus ja kansanedustajat ovat vaikeassa tilanteessa, sillä Suomessakin avun tarvitsijoita on yhä enemmän, ja rahaa entistä rajallisempi määrä jaettavaksi.

Me kokoomuksessa olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että lisärahaa pystyttiin kehitysyhteistyöhönkin ohjaamaan, emmekä toista viime laman virheitä määrärahojen leikkauksin. Nyt kehitysyhteistyörahojen suhde arvioituun bruttokansantuloon nousee 0,55 prosenttiin. Tämä siis ylittää 0,51 prosentin tavoitetason vuonna 2010. Itse uskon, että nyt saavutetusta välietapista ei nousukaudellakaan tulla tinkimään ja se tietää yhä isompaa rahasummaa yhteisvastuuseemme.

Kehitysavulta ei siis tulla tänä vuonna leikkaamaan määrärahoja, mikä on tärkeää muistaa. Syksyn budjettikäsittelyssä eduskunnassa tulemme kuuntelemaan huutokauppaa, johon maamme oppositio innokkaasti osallistuu. Itse näkisin kuitenkin tärkeänä, että keskusteltaisiin määrän lisäksi myös laadusta, niin, että jokainen kehitysyhteistyöhön suunnattu euro on parhaalla mahdollisella tavalla käytetty. Tämän asian kanssa järjestöt painivat varmasti päivittäin.

***

Kehitysyhteistyön tärkeä ominaisuus on pitkäjänteisyys. Avun tulee olla sellaista, että kohdemaan ihmiset pystyvät entistä paremmin luomaan oman toimeentulonsa ja tulevaisuutensa. Ei riitä, että avun vaikutus päättyy kun lahjoittajat kääntävät lentokoneen nokan kohti koti-Suomea.

Kokoomus onkin vahvasti ajanut kohdemaiden demokratian ja markkinatalouden kehittämisen tukemista, unohtamatta ihmisoikeuksia. Kehitysavun tärkein tehtävä on luoda yhteistyön avulla mahdollisuuksia, jotta tilanne ei ole se, että toisella kädellä annetaan ja toisella estetään kehitysmaiden omaa kehitystä.

Kehitysavun pitkän ajan tavoitehan tulee olla se, että kehitysapua ei enää tarvita. On totta, että tämä päivä on vielä kaukana, ja me tuskin tulemme sitä näkemään. Tämä on kuitenkin hyvä muistaa, sillä senhän tulee olla yhteinen tavoitteemme.

Suomi ja sinivihreä hallitus ovat sitoutuneet siihen tavoitteeseen, että kehitysyhteistyötä lisätään. Samaan aikaan jokainen suomalainen voi myös kantaa kortensa kekoon. Miltä kuulostaisi esimerkiksi joululahjaksi ostettu puuntaimi kehitysmaahan? Mitä parhain lahja, joka auttaa sekä kohdemaan ihmistä että ympäristöä, mutta tuo hyvän mielen myös sekä lahjan antajalle että saajalle. Siinä tavoitetta meille jokaiselle. Otatko haasteen vastaan?

Kirjoittaja on kansanedustaja (kok.). Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.