Vieraskolumni

Kehitysyhteistyö kaipaa puolustajia

Eurooppaan saapuvat pakolaiset ovat saaneet valtionjohtajat kaivelemaan rahaa myös kehitysyhteistyön tontilta. Koska ottajia riittää, kehitysyhteistyön puolustaminen on nyt entistä tärkeämpää.
Heidi Hautala
16.3.2017

Kehitysyhteistyöllä on kiistaton merkitys globaalien haasteiden ja uhkien ratkomisessa. Sen avulla ei kuitenkaan kyetä ratkaisemaan kaikkea ilmastonmuutoksesta konflikteihin ja eriarvoisuuden kasvuun. 

Eurooppaan saapuvat pakolaiset ovat saaneet valtionjohtajat kaivelemaan rahaa ja keinoja rajojen sulkemiseen myös kehitysyhteistyön tontilta. Koska ottajia riittää, on kehitysyhteistyön puolustaminen entistä tärkeämpää. Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuntaan korvamerkattua rahaa ei juuri muualta löydy.

Viimeisen vuoden aikana olemme Euroopan parlamentissa saaneet eteemme poikkeuksellisen monta esitystä, joissa julkisia kehitysyhteistyövaroja yritetään vivuttaa maahanmuuton torjuntaan ja turvallisuussektorin kuluihin. 

Näille toimille löytyy valitettavasti paljon tukea niin komission, jäsenvaltioiden kuin europarlamentinkin suunnalta.

Suomikin oli viime kesänä niiden EU:n jäsenmaiden joukossa, jotka kannustivat komissiota muuttamaan EU:n Vakauden ja rauhan instrumenttia niin, että kehitysyhteistyövaroja voidaan siirtää kumppanimaiden turvallisuussektorin tukemiseen.

Siksi on todella tärkeää, että OECD:n kehitysapukomitea tarkastelee toimintaansa ja kehitysyhteistyön määritelmää.

* * *

Pääsin vaikuttamaan julkisen kehitysyhteistyön tulevaisuuteen myös europarlamentin ulkopuolella saatuani kutsun OECD:n kehitysapukomitea DACille neuvoja antavaan korkean tason paneeliin. 

Neuvoa-antavan 17-henkisen paneelimme tehtävänä oli koota kehitysapukomitean huippukokoukselle suosituksia siitä, miten komitean työtä ja julkista kehitysyhteistyötä tulisi kehittää. 

Paneelin puheenjohtajana toimi Irlannin entinen presidentti Mary Robinson, joka tunnetaan työstään ilmastonmuutoksen torjunnassa ja naisten sekä tyttöjen oikeuksien puolustamisessa. Me jäsenet olimme kaikki alan pitkäaikaisia asiantuntijoita.

Paneelimme loppuraportti esiteltiin toissaviikolla OECD:n neuvostolle, ja sen ydinviesti on selvä: kehitysyhteistyö eli ODA on tarkoitettu köyhyyden poistamiseen, sen ehtoja ei saa höllentää.

Raportti suosittaa myös DACin mandaattia kehitettäväksi niin, että sen työ edistäisi suoraan YK:ssa sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

* * *

"Kehitysyhteistyövarat pitää käyttää köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen,
tilastokikkailu ei näihin pure." 

Järjestin paneelin työskentelyn tueksi kaksi sidosryhmätapaamista, toisen Helsingissä ja toisen Brysselissä. Kumpaankin osallistui niin hallinnon, järjestöjen kuin yksityisen sektorin edustajia. Keskustelu tapaamisissa oli todella hyödyllistä ja innostavaa. 

DACin kanssa tavalla tai toisella tekemisissä olevat osallistujat toivoivat muun muassa parempia osallistumisen tapoja, enemmän viestintää kehitysyhteistyön hyödyistä, vertaisarviointien kehittämistä ja kriteereitä yksityisen sektorin kasvavalle osallistumiselle kehitysyhteistyön toteutukseen. 

On hienoa, että tällainen avoin ajatustenvaihto eri toimijoiden kesken on mahdollista. Kaikkialla maailmassa näin ei ole.

Paneelimme totesikin työnsä lopputulemana, että DACin pitää tehdä työtään nykyistä osallistavammalla otteella. Kansalaisjärjestöille on saatava mahdollisuus osallistua DACin työhön. 

Vaikutin myös paneelin linjauksiin siitä, miten yksityissektorin toiminta saataisiin oikeasti edistämään kehitystavoitteita. 

Kun kehitysyhteistyövaroja ohjataan yhä enemmän yksityiselle sektorille, pitää yritysten toiminnalle olla olemassa kriteerit. Vastuullisuus-, tuloksellisuus- ja avoimuusvaatimusten täytyy olla samat kuin muillekin kehitysyhteistyön toteuttajille.

* * *

Mistä löydämme kehitysyhteistyölle puolustajia? 

Kansalaisjärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen ja poliitikkojen rooli on tässä merkittävä. Samoin toivoisin, että myös yritysmaailmasta löytyisi vastuullisia toimijoita, jotka puhuisivat kehitysyhteistyön puolesta julkisesti. 

DACin uusi puheenjohtaja Charlotte Petri Gornitzka on tehnyt vaikutuksen vahvoilla kannanotoillaan. Vaikutelma vahvasta kehitysyhteistyön puolustajasta vahvistui, kun tapasin hänet alkuvuodesta. Toivon, että hänen johdollaan DAC pääsee uusille urille, unohtamatta kuitenkaan sitä toimivaa ydintehtäväänsä: julkisen kehitysyhteistyön tilastointia ja jäsenmaiden tilanteen seuraamista.

Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia YK:n jäsenmaita. Kehitysyhteistyön resurssit ja ihmisoikeusperustainen toimeenpano on yksi edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Kehitysyhteistyövarat pitää käyttää köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen, tilastokikkailu ei näihin pure. 

Myös Suomen on otettava tämä tosissaan, maailman kriisejä ei ratkaista laittamalla ovet kiinni ja ikkunat säppiin.

Kirjoittaja osallistui OECD DACin tulevaisuutta pohtineen korkean tason paneelin työskentelyyn kymmenen kuukauden ajan toukokuusta 2016 lähtien.