Vieraskolumni

Kehittävää keskustelua rahoituksesta

Globaalin laman suurimmat kärsijät saattavat olla ihan muualla kuin meillä Suomessa. Suomen olisikin nyt aika aktivoitua innovatiivisen kehitysrahoituksen puolestapuhujana.
Outi Alanko-Kahiluoto
25.3.2009

Outi Alanko-KahiluotoLatvian hallitus kaatui jo talouskriisiin, Ukrainassa heilutaan kuilun partaalla. Läpi kehittyvän maailman valuuttojen arvot ovat syöksykierteessä, kun investoijat vetävät pääomiaan takaisin rikkaaseen maailmaan ja vienti on tyrehtynyt.

Kriisin kolmas - ja pahin - aalto on mahdollisesti vasta käsillä, kun se todella iskee kehittyviin talouksiin. Niiden hallituksilla ei ole varaa elvytyspaketteihin, ja rikkaat maat ovat omien vaikeuksiensa kourissa haluttomia auttamaan.

Välitöntä apua kehitysmaille tarvitaan, mutta pitkällä aikavälillä purevat vain rakenteelliset ratkaisut.

***

Kehityspoliittisessa keskustelussa on jo vuosia puhuttu innovatiivisista kehitysrahoituksen lähteistä, joilla tarkoitetaan esimerkiksi valuutanvaihtoveroa, kehitysmaiden laittomaan pääomapakoon puuttumista ja veroparatiisien lakkauttamista.

Innovatiivisilla kehitysrahoituksen mekanismeilla puututaan maailmantalouden epäkohtiin, joiden takia kehitysmaiden on äärimmäisen hankalaa nousta kurjuudestaan, saivat ne kehitysapua sitten kuinka paljon tahansa.

Nykyisinhän tilanne on se, että köyhät maat tosiasiassa rahoittavat muuta maailmaa. Pääomaa virtaa vuosittain kehitysmaista rikkaisiin maihin jopa kymmenen kertaa enemmän kuin rikkaat maat antavat kehitysapua.

Pääomapaon lisäksi yritysten taseiden vääristely, veronkierto ja muut harmaan talouden mekanismit aiheuttavat markkinoiden läpinäkymättömyyttä, joka edesauttaa nykyisenkaltaisten kriisien syntyä.

Samat lääkkeet purisivat siis sekä kehitysmaiden ahdinkoon että talouskriisiin.

***

Talouskriisin säikäyttämät poliitikot ovat viime aikoina suhtautuneet innovatiivisiin rahoitusmekanismeihin aiempaa positiivisemmin. Sekä Britannian pääministeri että Yhdysvaltain presidentti ovat ilmaisseet kannattavansa veroparatiisien lakkauttamista, ja asia on esityslistalla johtavien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-huippukokouksessa huhtikuun alussa.

Suomessa taas kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat ovat ottaneet julkisesti kantaa valuutanvaihtoveron puolesta.

Suomen tulisikin nyt, poliittisten tuulten ollessa suotuisia, aktivoida oma kansainvälinen roolinsa innovatiivisten kehitysrahoitusmekanismien puolestapuhujana. Suomi on jäsen Leading Group on Solidarity Levies to Fund Development-ryhmässä, jossa uusia aloitteita mietitään. Lupaus osallistua aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan.

Kriisi tarjoaa aina mahdollisuuden muutokseen. Kehityspoliittisen keskustelun olisi aika siirtyä eteenpäin prosenttilukuväittelystä kohti kokonaisvaltaisempaa analyysiä siitä, miten kehitysmaat kurjuuteen lukitseva vääristynyt maailmantalous voitaisiin saattaa terveemmälle pohjalle.

Aika toiminnalle on nyt.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.