Vieraskolumni

Kansanedustajat hereille maallikkolobbauksella

Toukokuisessa massaglobbauksessa asialla ovat ammattilobbareiden sijasta tavalliset suomalaiset, joiden mielestä maailma, jossa yli puolet väestöstä elää köyhyyden takia ilman puhdasta vettä tai koulutusmahdollisuuksia, on sairas.
Kaisu Tuominen
10.4.2007

Kaisu Tuominen Uusi eduskunta aloittelee työssään ja sinivihreän hallituksen kokoonpanokin on pian selvillä. Kuluvalla viikolla selviää, kuinka kunnianhimoisia kehityspoliittisia tavoitteita uusi hallituksemme itselleen hallitusohjelmassa asettaa.

Millaisessa aikataulussa Suomi sitoutuu lisäämään kehitysapuaan? Millaista kansainvälistä kauppapolitiikkaa Suomi edistää EU:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla? Sitoutuuko Suomi edistämään köyhimpien kehitysmaiden velkojen mitätöintiä?

Niin hallituspuolueissa kuin oppositiossa on kansanedustajia, jotka kokevat globaaliasiat omikseen. He aikovat seurata ja vaikuttaa kansanedustajina myös maailmanlaajuisesta näkökulmasta. Suuri osa Arkadianmäellä istuvista näkee kuitenkin ensisijaisena kotimaan politiikan.

Massaglobbauksella halutaan välittää viesti siitä, että kansanedustajien päätökset vaikuttavat joka tapauksessa Suomen rajojen ulkopuolelle. Kehitysmaiden ihmisten arkeen vaikutetaan yllättävilläkin politiikan aloilla, tiedostivat kansanedustajat sitä tai eivät.

***

Kehityspoliittisella johdonmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että äärimmäisen köyhyyden puolittamisen ja köyhdyttävien rakenteiden poistamisen on oltava kaikkien politiikan osa-alueiden tavoitteita. Ei voi antaa yhdellä kädellä ja ottaa samalla toisella. Kehitysmaat eivät ole köyhiä ainoastaan omien huonojen valintojensa tähden. Köyhdyttäminen, eli köyhyyttä aiheuttavien poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten rakenteiden ylläpitäminen, pitää köyhät köyhinä.

Elintärkeä kehitysapu ei yksinkertaisesti riitä, jos Suomi toimii samaan aikaan muussa politiikassaan kehitysmaiden etua vastaan.

Kauppa- ja kehityspolitiikkaa ohjaavat usein virkamiehet. He toimivat kuitenkin periaatteessa poliittisen mandaatin puitteissa. Massaglobbauksen ideana on poliittista painetta luomalla herätellä nimenomaan kansanedustajia kantamaan valtansa ja vastuunsa ja aktivoitumaan kehityspolitiikan alalla.

Massaglobbauksessa ihmiset eri puolilta tapaavat saman päivän, 25. toukokuuta, aikana Eduskuntatalolla oman vaalipiirinsä kansanedustajia lobatakseen heitä huomioimaan työssään maailmanlaajuinen ulottuvuus ja köyhyyden poistaminen.

***

Lobbaus vaikuttamiskeinona herättää yhä ikäviä kaikuja. Lobbaus on tullut Suomessa esille erityisesti Europaan unionin kautta. Brysselissä arvioidaan olevan noin 13 000 - 20 000 lobbaria ja EU-lobbaukselle peräänkuulutetaan pelisääntöjä.

Lobbaus nähdään myös myönteisenä ilmiönä. Päättäjät tarvitsevat eri ryhmien asiantuntemusta ja haluavat kuulla mielipiteitä monelta eri kantilta.

Ongelmaksi muodostuu se, jos onnistunut lobbaus edellyttää paljon rahaa. Satu Hassi on todennut, että sanomansa saa europarlamentissa parhaiten perille, jos on varaa palkata useita lobbareita tapaamaan henkilökohtaisesti mahdollisimman monta europarlamentaarikkoa. Tai jos pystyy tarjoamaan lounaita ja illallisia meppien houkuttelemiseksi paikalle.

***

Massaglobbauksessa hyödynnetään sitä, että meitä on monta. Massalla viitataan niin osallistuvien globbarien kuin globattujen kansanedustajien määrään. Henkilökohtainen keskustelu on vetoomuksia tai nettikortteja tehokkaampi keino vaikuttaa. Kun meitä on paikalla useita, kykenemme tapaamaan mahdollisimman suuren määrän edustajia ja välittämään viestimme heille.

Suomen valtiota tai yksittäistä suomalaista ei tietenkään voi suoraan syyttää eikä yksin asettaa vastuuseen globaalista köyhyydestä. Suomi on vain yksi tekijä monesta, eikä sillä yksin olisi voimavaroja köyhdyttämisen lopettamiseen.

Emme kuitenkaan voi vain seurata sivusta, sillä yhdessä muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Suomi voi muuttaa köyhyyttä aiheuttavia ja ylläpitäviä rakenteita. Suomen tulee toimia nykyistä aktiivisemmin ja järjestelmällisemmin köyhdyttävien rakenteiden muuttamiseksi. Muuten olemme osasyyllisiä köyhyyden jatkumiseen.

Kirjoittaja on Kepan järjestökoordinaattori. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.

Lue lisää massaglobbauksesta ja rekisteröidy mukaan globbarien verkkosivuilla www.globbarit.fi.