Vieraskolumni

Juureni ovat Afrikassa, sydän Suomessa

Suomella on mahdollisuus tehdä maahanmuuttopolitiikkaa oikein. Me voimme ottaa oppia niistä virheistä, joita muissa maissa on tehty.
Wilson Kirwa
9.1.2012

Kirjoittaessani tätä istun keittiöni pöydän ääressä tanskalaisen, kanadalaisen ja kenialaisen kanssa. Odotamme englantilaisten ystäviemme saapumista illalliselle ja keskustelemme monikulttuurisuudesta. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Suomi on mahtava maa asua. Suunnittelemme asuvamme täällä vielä pitkään.

Meillä on koulutusta, erilaisia taitoja ja meillä kaikilla on positiivinen asenne. Haluamme antaa panoksemme tälle yhteiskunnalle. Miksi jotkut eivät halua meitä tänne? Mitä voimme tehdä muuttaaksemme asenteita ulkomaalaisia kohtaan? Miten edistäisimme sitä, että ihmiset voisivat tarttua monikulttuurisuuden tuomiin hienoihin mahdollisuuksiin?

Me kaikki tiedämme työllisyystilanteen Suomessa. Väestö ikääntyy ja tulevaisuudessa on tarvetta myös ulkomaalaiselle työvoimalle. Tämä asia on kuitenkin syvemmällä. Ulkomaalaiset työntekijät tuovat uusia ideoita ja näkökulmia työpaikoille. Tarvitsemme uudenlaisia työskentelyasenteita, ettei meistä tule paikallaan polkeva kansakunta. Uudenlaiset asenteet voivat tulla ulkopuolelta. Mikään ei muutu, jos pysymme aina mukavuusalueellamme. Samat virheet toistuvat, kasvu ja tuottavuus ovat vaarassa kadota.

***

Kerta toisensa jälkeen tuodaan esiin näkökulma, että Suomeen tulevat ulkomaalaiset eivät tee työtä vaan elävät yhteiskunnan kustannuksella. Ollaanpa nyt rehellisiä. Suurin osa ihmisistä — suomalaisista ja ulkomaalaisista — haluaa tehdä työtä. He haluavat tuntea olevansa tarpeellisia ja antavansa panoksensa yhteiskunnalle.

Suomeen ei kuitenkaan ole helppo integroitua. On kielimuuri ja monenlaisia ennakkoluuloja. Lisäksi on suuri haaste tutustua luonteeltaan usein ujoihin suomalaisiin. Molempien osapuolten asenteissa tarvitaan muutos. Ulkomaalaisten pitää oppia suomen kieli. Heidän pitää omaksua kuinka sopeudutaan ja toimitaan suomalaisessa kulttuurissa. Heidän täytyy oppia maan lait ja arvot.

Toisaalta suomalaisille olisi hyötyä oppia lisää vieraista kulttuureista. On hyödyllistä opiskella vieraita kieliä, tutustua muiden maiden taiteisiin, matkustaa ja olla eri tavoin kiinnostunut uusista kulttuureista.

***

Monissa maailman maissa maahanmuuttajat ovat yhteiskunnan merkittäviä toimijoita. Heidän kulttuurisia perinteitään kunnioitetaan ja juhlitaan, ja he tuovat rikkautta olemassa olevaan kulttuuriin. Etniset ravintolat, kaupat ja alueet lisäävät paikallista turismia ja tuovat verotuloja. Tällaista kehitystä alkaa tapahtua myös Suomessa. Meillä on loistavia kansainvälisiä ravintoloita ja voimme ostaa eri puolilta maailmaa tuotuja tuotteita. Kävellessämme etenkin suurempien kaupunkien kaduilla voimme kuulla puhuttavan monia eri kieliä. Kuinka onnekkaita olemmekaan!

Maahanmuuttajien on tärkeää ottaa avosylin ja kunnioittaen vastaan suomalainen kulttuuri. Suomen kielen, suomalaisten tapojen ja perinteiden oppiminen on välttämätöntä onnistuneelle integroitumiselle. Maahanmuuttajat toisaalta auttavat myös suomalaisen kulttuurin maailmalle vientiä. He vievät pienen palan Suomea kotimaihinsa aina siellä vieraillessaan.

Monet ihmiset sanovat, että monikulttuurisuus ei vain toimi. Totta, on monia esimerkkejä maista, joissa se ei ole toiminut optimaalisesti. Meidän ei tarvitse kuin katsoa Ranskaan tai Englantiin nähdäksemme millaisia ongelmia monikulttuurisuuteen voi liittyä. Suomi on kuitenkin eri asia!

Maahanmuutto on suhteellisen uusi ilmiö täällä. Meillä on mahdollisuus tehdä asiat oikein. Me voimme ottaa oppia niistä virheistä, joita muissa maissa on tehty. Voimme myös ottaa mallia vaikkapa Kanadan kaltaisista maista, joissa monikulttuurisuus toimii. Voimme tehdä oikeita päätöksiä, joiden avulla saamme monikulttuurisuudesta menestystarinan myös täällä. Olennaista on aloittaa nyt. Globalisaation ja menestyvän korkean teknologian aikoina maailma muuttuu pienemmäksi ja pienemmäksi. Tarvitsemme kunnolliset toimintaohjelmat ja rahoituksen monikulttuurisuuden edistämiselle ennen kuin on liian myöhäistä. Jos teemme asiat nyt oikein, voimme menestyä.

Elämme globaalissa kylässä, jossa olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan.

Kirjoittaja on juoksija, satusetä ja kirjailija. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.