Vieraskolumni

Juhlista vastenmielisin

Suomen itsenäisyyspäivä on vuoden ehdottomasti ahdistavin juhla.
Rakel Liekki
30.11.2009

Rakel LiekkiInhoni itsenäisyyspäivää kohtaan ei johdu siitä, että vihaisin Suomea, suomalaisuutta tai ajatusta itsenäisyyden juhlimisesta. Suomi on hieno maa, ja olen ylpeä kansallisuudestani. Sen sijaan tapamme juhlia itsenäisyyttä on puistattava.

On hankala ymmärtää, miksi suomalaisuutta tulee juhlia paatoksellisin menoin, joiden teemana vuodesta toiseen on osuutemme toisessa maailmansodassa. Joka vuosi Tuntematon sotilas, Puolustusvoimain sotilasparaati, kynttilöiden vieminen sankarihaudoille, loppumaton kavalkadi sotadokumentteja ja linnanjuhlan veteraanikulkue muistuttavat maamme historian väkivaltaisista hetkistä.

Talvi- ja jatkosota toki olivat merkittävää aikaa itsenäisyytemme säilyttämisessä, mutta niiden korostunut merkitys itsenäisyyspäivän juhlinnassa on ylimitoitettu. Sen huomion perusteella, jota tämä ajanjakso juhlinnassa saa, voisi luulla, että Suomen itsenäisyys saavutettiin ensi kertaa näillä sodilla.

Sotahistoriaa on turha kieltää, muttei itsenäisyyskuvastomme silti tarvitse olla niin sotakeskeinen.

***

Toki sotateeman ulkopuolellakin on itsenäisyyspäiväuutisia. Myös presidentin järjestämät linnan juhlat keräävät järjettömän määrän mediahuomiota.

Surullista on, että juhliin kohdistunut huomio on harvoin asiapitoista. Eniten palstatilaa saa naisvieraiden juhlapukujen arvostelu. On vaikea ymmärtää, millä perusteilla Linnan kättelyjonossa seisovia vieraita arvostellaan kuin muotinäytöksen catwalkilla tepastelevia malleja. Tuntuu kuin jokaisen tulisi olla nuori, ihannepainoinen ja muodinmukainen. Silti harva juhliin kutsuttu on hankkinut kutsuaan ulkonäöllä.

Toki on lupa odottaa että tärkeissä viroissa toimivat henkilöt osaavat pukeutua etiketin mukaisesti, mutta tapa, jolla juhlaan osallistuvien naisten ulkonäköä ruoditaan, on epäterve.

Julkisen keskustelun sävy kiteytyy hyvin kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaaran juhlapukeutumisesta vuonna 2007 käytettyihin ilmaisuihin. Hänen juhlaolemustaan kuvailtiin mediassa muun muassa "muodottomaksi möykyksi" ja "kynityksi kanaksi". Työnsä tähden juhliin osallistuva Asko-Seljavaara vastasi kritiikkiin blogissaan. "Kaikki nuoret ja laihat naisvieraat on kehuttu ja ylistetty. Me vanhat ja paksut saimme haukkuja", Asko-Seljavaara aiheellisesti kirjoitti.

***

Tapa, jolla juhlimme valtiomme itsenäisyyttä, piirtää surullista kuvaa Suomesta ja suomalaisista. Emme me ole pinnallisia naisia vihaavia sotahulluja, vaan yhä kansainvälisempi kansa, joka on osa alati pienenevää maailmaa. Voisimmekin jatkossa juhlia monikulttuurista ja kansainvälistä Suomea - jollain muulla tavalla kuin arvostelemalla naisten ulkokuorta tai ihannoimalla väkivaltaa.

Kirjoittaja on kuvataiteilija ja vapaa toimittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.