Vieraskolumni

Isis meissä

Kumpi voittaa: sisäinen Isis vai sisäinen Malala?
Outi Popp
19.10.2015

"Osama bin Laden löytyi — sisältämme", kirjoitti amerikkalainen satiirilehti Onion, kun Yhdysvallat oli teloittanut Osama bin Ladenin. Bin Ladenia etsiessään Yhdysvaltain johtamat joukot olivat tuhonneet Irakin ja Afganistanin, tappaneet satoja tuhansia siviilejä ja tulleet synnyttäneeksi kokonaan uuden, katkeran sukupolven valmiina terroritekoihin.

Tästä Isis-sukupolvesta on nyt tehty pahuuden pikakuvake, jota näpäytetään aina, kun tarvitaan syyllinen eikä peiliin katsominen huvita. Mutta kun Yhdysvallat pommittaa Lääkärit ilman rajoja -sairaalaa tai kun Saudi-Arabia katkoo torilla kauloja, kivittää naisia kuoliaaksi, ruoskii bloggareita ja rahoittaa terrorismia, niin ei se paha ole yhtään pienempi.

Ja kun "suomalaisen naisen puolustaja" hekumoi netissä ajatuksella, että maahanmuuttaja raiskaa "suvakin", ja kun me aina vaan katsomme vierestä kuinka Israel miehittää Palestiinaa ja palestiinalaislapset tarttuvat kiviin, niin me olemme siinä samassa pimeässä paikassa.

* * *

"Kuka hyötyy sodista ja pakolaisista?" kysyy australialainen toimittaja Antony Loewenstein kirjassaan Disaster Capitalism. Suuryritykset kuten Haliburton, Transfield, Serco ja G4S pyyhkäisevät paikalle viipymättä sodan ja katastrofien jälkiaallossa.

Ne käynnistävät pakolaisten varastoimisen jättileireihin, turvallisuusbisneksen ja teollisuutta. Loewensteinin mukaan Yhdysvallat on kaatanut Afganistanissa toimiviin amerikkalaisyrityksiin 100 miljardia dollaria. "Amerikkalaiset, englantilaiset ja australialaiset yhtiöt ovat toimineet sijaishallituksina Afganistanissa", hän sanoo.

Australia on rakentanut jättimäisiä pakolaisleirejä Naurun, Manusin ja Papua-Uusi-Guinean saarille. Ikioman Guantánamon, jonne toimittajilla ja ihmisoikeusjärjestöillä ei ole asiaa. Guardianin mukaan leirin työntekijöitä odottaa kahden vuoden vankeustuomio, jos he vuotavat mitään leirien olosuhteista. Amnestyn ja Australian senaatin oman tutkimuksen mukaan leireillä on lasten hyväksikäyttöä, raiskauksia ja kidutusta. Ruoka ja terveydenhoito ala-arvoista. Keskitysleiri, josta yksityiset firmat käärivät rahat. Niitä rahoja ei saa missään tapauksessa antaa pakolaisten hyvinvointiin.

Muiden muassa perussuomalaisten Jussi Halla-Aho on kannattanut Australian mallia sulloa ihmiset jättileireihin minimioloihin.

Haitin 2010 maanjäristyksen jälkeen Yhdysvallat avusti valtavilla summilla — Haitiin lähteneitä amerikkalaisia yrityksiä. Wikileaks-kaapelit paljastivat, että Yhdysvaltain suurlähetystö puhui apajista kultakuumeena. Haiti ei ole Loewensteinin mukaan hyötynyt avusta eikä yhteiskunta kehittynyt. Yhdysvallat rakensi teollisuuskylän, jonne haitilaiset pääsivät GAP:in ja Wal-Martin halpavaateompelijoiksi.

* * *

Viidennes maailman vangeista on Yhdysvalloissa. Vankilat ovat voittoa tavoittelevia yksityisyrityksiä, ja bisneksellä menee lujaa. 2,3 miljoonasta vangista yli 40 prosenttia on mustia, mitä Black Lives Matter liike pitää järjestelmällisen rasismin tuloksena. Mustia jahdataan ja nämä saavat vankilatuomioita herkemmin.

Suurinta vankilabisnestä pyörittävät Corrections Corporation of America CCA ja GEO Group. Niiden ideana ei ole, että vangit palaavat yhteiskuntaan kunnon kansalaisiksi vaan että he palaavat takaisin vankilan asiakkaiksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mielestä Yhdysvaltain vankilat ovat köyhien, mielenterveysongelmaisten ja erilaisista riippuvuuksista kärsivien ihmisten säilytyspaikkoja.

Vankilayritykset ovat innoissaan miljonääri Donald Trumpin presidenttiehdokkuudesta. Trumpin mukaan kaikki maahan pyrkivät meksikolaiset ovat rikollisia ja raiskaajia, joten asiakkaita on luvassa, kun jokainen heistä lyödään säilytyskeskukseen. Kongressin selvityksen mukaan maahanmuuttajien säilytyskeskuksissa Yhdysvalloissa on joka yö jo nyt 34 000 ihmistä.

Demokraattien presidenttiehdokas Bernie Sanders haluaa kuitenkin voittoa tekevät vankilat pois, ja niin sanoo nyt myös Hillary Clinton. Tosin The Intercept kertoi, että kaksi suurta yksityistä vankilaa rahoittaa useiden republikaaniehdokkaiden lisäksi Clintonin kampanjaa.

* * *

Myös terrorismin vastainen sota ja massavakoilu on suuri ja mahtava ala. Yhdysvallat käyttää valtavasti rahaa suojellakseen amerikkalaisia isiseiltä, vaikka amerikkalaisten turvallisuutta uhkaavat ennen kaikkea kotimaiset joukkosurmat, poliisiväkivalta, rasismi, köyhyys ja eriarvoisuus.

Varmistaakseen kasvavan rahoituksensa FBI:n on aina silloin tällöin saatava edes joku isiksen näköinen kiinni. FBI:lla on verkkojulkaisu The Interceptin mukaan 15 000 ilmiantajan verkosto kotimaassa. J. Edgar Hooverin aikana heitä oli 1 500. Informanttien tehtävä on saada ihmisiä suunnittelemaan isistelyä, joka sitten "estetään" näyttävällä pidätyksellä. Human Rights Watchin mukaan operaatioihin houkutellaan lähinnä mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja entisiä vankeja. Näissä hommissa juoksee hyvä kuukausipalkka.

Jos informanttiin on palanut parin vuoden palkka eikä ketään ole saatu suunnittelemaan isistelyä, syytteet voidaan vaikka tekaista. The Intercept selvitti niin kutsutun Fort Dix Fiven -tapauksen, jossa FBI lavasti entisestä Jugoslaviasta muuttaneet Dukan veljekset terroriteon suunnittelijoiksi. Veljekset tuomittiin elinkautisiin ilman mitään todisteita, minkä tuomarikin myönsi apeana päätöstä antaessaan.

Masennuitteko? No niin minäkin. Sitten kävin elokuvissa ja näin Malala Yousafzaista kertovan dokumentin He Named Me Malala. Malala antoi toivoa, että hyvis meissä vielä voittaa isiksen meissä.

Kirjoittaja on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja toimittaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.