Vieraskolumni

Heinäsirkat tulevat

Ennätysmäiset heinäsirkkaparvet aiheuttivat ensin pakokauhua, mutta sitten egyptiläiset huomasivat, että taivashan on täynnä ruokaa.
Sanna Negus
13.12.2004

Nimi

 

Oli kuin Raamatun kahdeksas vitsaus olisi käynyt toteen. Kairon taivas peittyi miljoonista punaisista heinäsirkoista, jotka kaupunkiolosuhteisiin tottumattomina törmäilivät autojen tuulilaseihin ja rakennusten ikkunoihin. Jopa seitsemänsenttiset sirkat viilettivät pyramidien ohi ja piiloutuivat iltaan mennessä puiden lehvistöihin ja pusikoihin nakertamaan tyytyväisenä lehtiä, miettien seuraavaa vaelluskohdetta.

 

Egyptin viranomaiset yrittivät tyynnytellä pakokauhun valtaan joutunutta kansakuntaa sanomalla, että sirkkojen torjuntayksiköt olivat hälytysvalmiudessa. Mietin miltä ne mahtavat näyttää – psykedeeliseen avaruusasuun pukeutuneita hyönteistappajia ruiskuineen, valmiina nitistämään sähisevät punaiset paholaiset? Kuulemma hyönteismyrkkyjen määrää aiottiin lisätä, ikään kuin myrkkyjäämistä johtuvat terveysongelmat (kuten impotenssi) eivät olisi jo nyt pahoja. Päätin sitoutua entistä vahvemmin syömään pelkkiä luomutuotteita.

Torjuntayksiköstä huolimatta satokatoa pelänneet maanviljelijät ottivat ohjat omiin käsiinsä ja polttivat autonrenkaita ja kalisuttivat rumpuja sirkat säikäyttääkseen. Siitä ei seurannut muuta kuin ilmalaadun huononeminen ja sirkkaparvien hajaantuminen, mikä taas vaikeutti tappotoimia entisestään. Maatalous on yksi Egyptin tärkeimmistä elinkeinoista ja oman painonsa verran päivässä syövät, 200 kilometriä päivässä liikkuvat sirkat olivat viimeinen asia, jota maanviljelijät kaipasivat päänvaivakseen.

***

Sitten joku keksi, että taivashan on täynnä ruokaa, miksei sirkkoja voisi käristää pannulla myrkyttämisen sijaan? Egyptin korkeimman uskonnollisen auktoriteetin al-Azharin fatwoja, (uskonnollisia ohjeita) myöntävä instanssi antoi lausunnon, jonka mukaan sirkkoja saa syödä. Kuulemma vihannesravinnolla elävät hyönteiset ovat soveliaita ihmisravinnoksi. Eikä vain syödä, jos ne sattuvat kohdalle ja tekee mieli välipalaa, vaan al-Azhar kehotti kansalaisia ottamaan sirkkoja aktiivisesti kiinni, jotta maa pelastuisi hävitykseltä.

Maatalousministeriön heinäsirkkojen vastainen torjuntayksikkö tarttui koukkuun ja ilmoitti, että erityisesti naaraspuoliset heinäsirkat ovat erittäin terveellisiä, sillä ne sisältävät samanlaisia munia kuin kaviaari ja lisäksi vitamiineja, fosforia ja rautaa. Ne ovat kuulemma terveellisempää ravintoa kuin katkaravut, ravut tai mustekala. Siitäkös kolumnisteille ja pilapiirtäjille riitti riemua.

Al-Ahram Weekly -lehden kolumnisti kertoi huolensa siitä, että koko kansakunta alkaa rouskutella sirkkoja ja ruokavalio muuttuu. Mitäs sitten tehdään, kun sirkkoja ei ole? Heinäsirkat kun tuppaavat olemaan erittäin kausiluontoista ravintoa, joiden saatavuus on lähinnä sattiman - tai huonon onnen - varassa. Kolumnisti ehdottikin, että niitä voisi ryhtyä kasvattamaan vahvalla verkolla aidatulla maatilkulla.

Heinäsirkat ovat mitä mainioin eines Atkinsin dieettiä noudattavalle, totesi puolestaan Egypt Today -lehti. Sirkkojen kuivapainosta 62 prosenttia on proteiinia ja vain 17 prosenttia rasvaa. Niitä voi kuivattaa kivoiksi välipaloiksi vaikkapa sipsien sijaan tai keittää, paahtaa tai jopa syödä raakana.

Lehti tarjosi lukuisia reseptejä, kuten Johannes Kastajan stir-fry´n. Eksoottiseen seokseen käytetään kuivattuja taateleita, seesaminsiemeniä ja inkivääriä, ja haudutetaan vielä appelsiinimehussa. Reseptiä lukiessa ajatus heinäsirkkapaistoksesta ei tuntunut yhtään hassummalta – ovathan vaikkapa etanat tai osterit koostumukseltaan niljakkaampia kuin iloisesti parvessa lentelevät proteiinipommit, taivaan katkaravut.

Al-Wafd -oppositiolehti suhtautui sirkkoihin vakavammalla asenteella. Pilapiirroksessa neljä punaista pahannäköistä heinäsirkkaa hyökkää pakokauhun vallassa juoksevien kansalaisten kimppuun. Sirkkojen kyljissä lukee "työttömyys", "hinnat", "asunto-ongelma" ja "saasteet". Ne ovat todellisia egyptiläisiä vaivaavia vitsauksia - evät niinkään pari heinäsirkan haukkaamaa lehteä siellä täällä.

***

Mooseksen kirjassa kerrotaan, että aikanaan heinäsirkat "...peittivät maan pinnan ja maa oli niitä mustanaan. Ne söivät kaiken maassa kasvavan ja kaikki puiden hedelmät, kaiken, mitä rakeilta oli säästynyt. Missään koko Egyptissä ei jäänyt vihreyttä puihin eikä maahan." Nyt oli toisin.

Vaikka kyseessä oli Egyptin pahin heinäsirkkaepidemia 50 vuoteen, vahingot jäivät vähäiseksi. Lentoliikenne sujui katkoitta ja maatalousministeriön mukaan siellä täällä näkyi vain muutama kaluttu puu tai pensas. Sirkat eivät kuulemma olleet vielä sukukypsiä ja siksi niitä ei nälättänyt. Mutta riippumattomat tahot väittivät, että jopa 38 prosenttia koko maan sadosta oli tuhoutunut. Totuutta on vaikea arvailla.

Suuremmat tuhot koettiin eteläisemmässä Afrikassa, missä menetettiin kokonaisia satoja. Egypti säästyi pahimmilta, ja siksi täällä on varaa vitsailla. Viranomaisia tosin syytettiin varoitusmekanismien puutteellisuudesta: sirkkojen tulo oli ennustettu, mutta valtio vastasi liian myöhään.

Mutta ensi kerralla egyptiläiset ovat valmiina: paistinpannujen, kattiloiden ja grillipihtien kanssa.


Kirjoittaja on Kairossa asuva vapaa toimittaja. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.