Vieraskolumni

Globaalin ajan vallankumoukselliset

Miten muuttaa globaalin ajan maailmaa, kun kaikki liittyy kaikkeen?
28.8.2007

Eija Ranta-Owusu Katsoin jokin aika sitten Che Guevaran moottoripyöräpäiväkirjasta tehdyn elokuvan. Olen yrittänyt välttää sitä, koska arvasin, että myötähäpeän tunne olisi liian suuri. Vaikka kyseessä onkin ehkä maailman tunnetuin vallankumouksellinen, Che muistuttaa kaikkia meitä keski-ikäistyviä ja keskiluokkaistuvia kehitysmaaintoilijoita omista barrikadeille nousuista ja enemmän tai vähemmän radikaaleista aatoksista - poliittisesta suuntautumisesta riippumatta.

Tässä meille kaikille tutussa tarinassa Che saa yhteiskunnallisen herätyksen. Hyvistä perheoloista ja etuoikeutetusta asemasta lähtöisin oleva nuori mies matkustaa ympäri Latinalaista Amerikkaa ja näkee ensimmäistä kertaa elämässään köyhyyttä ja kurjuutta.

Lopun kaikki tiedämmekin. Hyväosainen yliopisto-opiskelija tarttuu toimeen kaukana kotoaan. Taistelut ovat täynnä hikeä ja tuskaa, mutta nuoret ovat varmoja vakaumuksestaan. Maailman on muututtava ja se on tehtävä tässä ja nyt.

Kuinka moni meistä on kokenut saman herätyksen (hieman vähäisemmällä asearsenaalilla varusteltuna)? Viattomana alkanut matka johonkin kehitysmaahan johtaa vakaumukseen, että maailman on muututtava. Herätyksen saanut tuntee olevansa juuri se puuttuva linkki, jota tarvitaan paremman maailman rakentamiseen. Maailman on muututtava juuri minun panoksellani.

***

Jotain on kuitenkin olennaisesti muuttunut Chen ajoista. Aseet on jätetty narikkaan ja niiden tilalle ovat nousseet sähköpostilistat, tiedotuskampanjat ja internet. Globaalin ajan vallankumoukselliset lobbaavat (tai globbaavat), toimivat kansainvälisissä kansalaisliikkeissä ja osallistuvat toimintaan poikkikansallisen päätöksenteon foorumeilla.

Ongelmat, joihin pystyi aikaisemmin vaikuttamaan kansallisella tasolla, eivät nykyään pysähdy valtion rajoille. Taloudelliset prosessit koskettavat kaikkia Suomen Lapista Andien takamaille. Köyhät ja rikkaat maat ovat linkittyneet yhä tiiviimmin toisiinsa talouden, väestöliikkeiden, ympäristökysymysten ja muiden globaalien asioiden saroilla.

Aseisiin tarttuminen paremman maailman toivossa tuntuu nykyisin arveluttavalta. Uusliberaali talous siitä tuskin kärsisi, pääomat siirtyisivät vain muualle. Vanhempi kehitysyhteistyösukupolvi kuitenkin muistaa yhä ajan, jolloin suomalaisetkin olivat mukana vallankumoustaistoissa - jos ei sentään sisseinä, niin ainakin rahan ja hengen voimalla. Vielä muutama vuosikymmen sitten muutoksen uskottiin tapahtuvan, kun ihmiset osallistuivat aktiivisesti oman ympäristönsä muuttamiseen.

Ja kyllä muutoksia myös tapahtui. Chen henkilökohtaisella kasvutarinalla on ollut kauaskantoisia seuraamuksia. Vielä lähes viidenkymmenen vuoden jälkeenkin kuubalaiset kärvistelevät globaalin ajan ehkä viimeisimmässä kansallisen vallankumouksen museossa.

***

Miten sitten globaalin ajan maailmaa muutetaan? Postmodernin moninaisuuden ja loputtomien vaihtoehtojen edessä kehitysmaaherätyksen saanut henkilö on ymmällään. Kaikki liittyy kaikkeen, ja tie ongelmien ytimeen on tavattoman pitkä ja mutkainen. Yksilön, yksittäisen ryhmän tai edes valtion mahdollisuudet päästä sisään näiden monimutkaisten lonkeroiden syövereihin ovat vähäiset.

Jo lapsesta saakka saturoidumme kaikesta siitä nälänhädästä, sairauksien määrästä ja köyhyydestä, josta saamme päivittäin tietoa. Uskomattoman tietotulvan keskellä syntyy epätoivo. Miten on mahdollista, että kaikesta tästä tiedosta huolimatta emme saa asioita muuttumaan?

Che pyrki kansallisiin ratkaisuihin, koska se oli vielä mahdollista. Tänä päivänä meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa internetsolidaarisuutta, lennähtää kansainvälisiin konferensseihin ja jatkaa maailman muuttamista globaalin politiikan syövereissä. Muutoksen täytyy toisaalta vastata ruohonjuuritason tarpeisiin ja toisaalta ylettyä huomattavasti kansallisia rajoja laajemmalle.

Yksi asia ei vuosien mittaan nimittäin ole muuttunut. Maailmassa on yhä köyhyyttä ja kurjuutta.

Kirjoittaja on tutkija Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksella. Kepan verkkokolumnistien esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.