Vieraskolumni

Globaali talouskriisi kurittaa kipeimmin maailman köyhiä

Finanssikriisin vaikutukset heijastuvat jo suomalaisten arkielämään, mutta pahiten kriisi on iskemässä köyhiin kehitysmaihin. Kansainvälisessä politiikassa tarvitaan nyt muutosta, jotta köyhimpien maiden toimintaedellytykset eivät murennu entisestään.
Jutta Urpilainen
8.12.2008

Jutta Urpilainen Yhdysvaltojen asuntoluotoista purkautumaan lähtenyt kansainvälinen finanssikriisi on siirtynyt reaalitalouteen maailmalla. Epävarmuus on nyt läsnä myös suomalaisten arjessa, ja huoli työstä sekä toimeentulosta kasvaa.

Kun länsimaat nyt lähtevät rakentamaan uutta luottamusta ja siltaa taantuman yli, on tärkeää huomata, että talouskriisi vaikuttaa voimakkaimmin maailman köyhiin. Samat ihmiset, jotka eivät useinkaan edes tiedä koko kriisistä, joutuvat sen runtelemiksi.

Tämä ei ole oikeudenmukaista. Vauras länsi ja pohjoinen eivät voi käpertyä ratkaisemaan kriisiä omassa välittömässä vaikutuspiirissään, vaan nyt on osoitettava solidaarisuutta.

***

Köyhien hyvinvointi linkittyy voimakkaasti talouskasvuun. Maailmanpankin pääekonomisti Justin Yifu Lin on määritellyt kolme keskeisesti kehitysmaiden taloustilanteeseen vaikuttavaa tekijää; ulkomaankauppa, ulkomaiset investoinnit ja ulkomailla asuvien omaisten lähettämät rahat ovat kaikki merkittäviä välineitä maailmanlaajuisen köyhyyden vastaisessa kamppailussa.

Näin ollen teollisuusmaiden talouden horjuessa kehitysmaiden tuotteille löytyy aiempaa vähemmän kysyntää. Kun taas joudutaan säästötoimenpiteisiin, ovat siirtotyöläiset usein ensimmäisinä vaarassa menettää työnsä.

Mitä sitten voidaan tehdä jo käynnissä olevan finanssikriisin torjunnan lisäksi? Viime aikoina on vaadittu esimerkiksi uuden kansainvälisen sääntelyviraston perustamista. Virasto valvoisi kansainvälistä rahoitustoimintaa ja ennaltaehkäisisi kansainvälisiä talouskriisejä.

Kriisin välittömän hoidon lisäksi tarvitaan siis rakenteellisia uudistuksia. Näemme nyt, että markkinat eivät automaattisesti kykene itsesääntelyyn. Oikeiston talousoppi markkinoiden sääntelyn purkamisesta on tullut tiensä päähän.

***

Teollisuusmaiden on myös talouskriisin aikana pidettävä kiinni sitoumuksistaan. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on ottanut voimakkaasti kantaa sen puolesta, ettei kehitysapua tässä tilanteessa leikata, vaan pikemminkin lisättäisiin. Järjestö vaatii myös sääntelyjärjestelmien uudelleen miettimistä ja veroparatiisien toimintaan puuttumista.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että politiikan heiluri on kääntymässä ja uusi edistyksellinen ajattelu alkaa voittaa kannattajia. Minä ainakin uskon muutokseen. Olin itse seuraamassa Yhdysvalloissa Barack Obaman kampanjan loppumetrejä. Finanssikriisissä syvimmällä sukeltava Yhdysvallat valitsi lopulta muutosta tarjonneen Obaman presidentikseen.

Näen valinnan osana suurempaa murrosta. Nyt etsitään uutta suuntaa kansainvälisessä taloudessa, ja monenkeskisyys kansainvälisissä suhteissa tulee korostumaan. Järkevillä ja oikeudenmukaisilla päätöksillä pystymme parantamaan maailman köyhien asemaa. Heistä ei pidä tehdä finanssikriisin maksumiehiä ja -naisia.

 

Kirjoittaja on SDP:n ja Suomen YK-liiton puheenjohtaja. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.