Vieraskolumni

EU ei ole unohtanut kehitysmaita

EU:n tuore ulkoministeri vakuuttaa, että kauppasuhteita kehitysmaiden kanssa kohennetaan taantumassakin.
Catherine Ashton
28.12.2009

IPS -- Teollisuusmaat ovat keskittyneet lieventämään maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia omiin talouksiinsa. Voisi luulla, että kehitystavoitteet on unohdettu, mutta näin ei ole. Euroopan unioni on valmis reiluihin kauppasopimuksiin kehitysmaiden kanssa.

Kokemus osoittaa, että valtiot pystyvät parhaiten hyödyntämään taloudellisia mahdollisuuksiaan silloin, kun ne osallistuvat kansainväliseen kauppaan. Siksi onkin luotava avoin ja reilu kaupankäyntiympäristö, joka tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Samalla on otettava huomioon monien kehitysmaiden vaikea tilanne.

EU on valmis tähän sekä monenvälisissä että kahdenkeskisissä suhteissaan. EU tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että Maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan kierroksen neuvottelut saadaan päätökseen.

Doha lupaa kaupan alalle myönnytyksiä, jotka avaavat merkittäviä uusia markkinoita kehitysmaille. Tekeillä oleva sopimus myös leikkaa rikkaiden maiden viljelijöille maksettavia kauppaa vääristäviä tukiaisia.

Köyhiltä talouksilta odotetaan vastapalvelukseksi hyvin vähän tai ei mitään. EU on mennyt pidemmälle kuin mikään muu kehittynyt talous avatessaan markkinansa tullitta vähiten
kehittyneiden maiden tuotteille.

***

EU on myös työskennellyt Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren AKT-maiden kanssa saattaakseen suhteet uudelle tasolle. Uusien taloudellisten kumppanuussopimusten (EPA) tarkoitus on suojella ja parantaa AKT-maiden tuotteiden pääsyä EU:n markkinoille. Ne myös edistävät alueellista yhdentymistä ja kiihdyttävät kehitystä ja köyhyyden kitkemistä AKT-maissa.

Yli puolet EU:n tuonnista tulee kehitysmaista. Tuomme niistä enemmän maataloustuotteita kuin muut kehittyneet taloudet yhteensä.

Yli kaksi kolmasosaa kehitysmaatuonnistamme saapuu ilman tullimaksuja. Mahdollisuuksia menee kuitenkin hukkaan kehitysmaiden heikon infrastruktuurin, liiallisen sääntelyn ja alhaisen kapasiteetin vuoksi. Monesti kyseiset maat eivät kykene tehokkaaseen kaupankäyntiin edes naapuriensa kanssa, puhumattakaan rikkaista maista maapallon toisella puolella.

***

EU:n lokakuussa 2007 hyväksymä "Apua kehitysmaiden kaupankäyntiin" -strategia on osoittautunut tärkeäksi kanavoitaessa tukea kaupan edellytysten rakentamiseen
ja infrastruktuurin kehittämiseen kehitysmaissa.

Maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään liittyminen edellyttää oman talouden avaamista ja sopeutumista maailmankaupan olosuhteisiin.

Palvelut muodostavat nyt suurimman tuotannonalan vähiten kehittyneissä maissa, ja maailmanlaajuiset ketjut toimivat yli rajojen. Monet kehitysmaiden johtajat tajuavat, että kauppasuhteiden sopeuttaminen uusiin olosuhteisiin on niiden menestyksen avain, koska se lisää kilpailukykyä ja houkuttelee sijoituksia.

He ovat tietenkin tietoisia siitä, että edessä on valtava tehtävä, josta selviäminen vie aikaa. Myös Euroopan unioni tajuaa sen ja haluaa tukea kehitysmaita asteittaisessa muutoksessa.

EPA-neuvottelut ovat vieneet odotettua pidemmän ajan. Väärinkäsityksiä on tapahtunut ja virheitä tehty, mutta uskon, että oikea pohja etenemiselle on luotu. Laaditut paketit luovat tulevaisuuteen katsovan, kestävän taloudellisen kumppanuuden ja antavat AKT-maille niiden tarvitsemaa joustoa etujensa suojelemiseksi.

***

Taloudellisen yhdentymisen tiellä on yhä monia esteitä. EU:lla tai kenelläkään ei ole siihen selvää suunnitelmaa. Taloussuhteiden hoitamiseen kaivataan uutta ja kestävää mallia. Se edellyttää joustavuutta ja kärsivällisyyttä, mutta myös päättäväisyyttä pyrkiä eteenpäin.

Catherine Ashton on EU:n uusi ulkoministeri ja entinen kauppakomissaari.